Kapellimestari-ihme

Jorma Panulan oppilaiden menestys jatkuu sukupolvelta toiselle.

musiikki 13.12.2019 06:00
kari salminen
Jorma Panula (s. 1930).
Jorma Panula (s. 1930). © Juha Harju / OM

Heitä riittää. John Storgårds, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Osmo Vänskä, Mikko Franck, Sakari Oramo, Hannu Lintu

He ovat Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohtoa opettaneen Jorma Panulan luokan ”poikia”. Samoilta kursseilta on myös Susanna Mälkki.

Avainvuosi on 1977, jolloin kapellimestariluokan professorin alaisuudessa aloitti tähtikolmikko Vänskä–Saraste–Salonen, tuo klassisen musiikin Tupu-Hupu-Lupu-ketju.

Musiikkitoimittaja Anu Konttinen teki vuonna 2008 väitöskirjansa Conducting Gestures professori Panulan kapellimestariluokan oppilaista, jotka nyt ovat omia instituutioitaan.

Panulan luokan vuodet 1973–1993 ovat ratkaisevat, mutta Konttisen gradunsa pohjalta tekemä kansanomaisempi kirja Panulan luokka (Otava 2003) kertoo, että varhaiseksi startiksi voidaan merkitä vuosi 1969. Nimittäin 50 vuotta sitten alkoivat ensimmäiset luennot Jorma Panulan johdolla, ja siitä kehittyi sitten oikea luokka.

Panula opetti tekniikat alusta loppuun mutta tokaisi, että luonnetta on ”vaikia opettaa”. Taide tulee persoonasta.

 

Kapuihmeen perustuksilla on myös Okko Kamu, joka 50 vuotta sitten voitti Berliinissä ensimmäiset Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailut. Se ohjasi monet instrumenttiensa opiskelijat pyrkimään orkesterijohtajaksi.

Panulan professuuri alkoi virallisesti 1973. Sen tuloksia pitävät ihmeenä ulkomaiset asiantuntijatkin. Suomalainen koulutus on muutenkin mallikelpoinen ainakin tällä alalla.

BBC esitti taannoin isolle joukolle säveltäjiä kysymyksen parhaista säveltäjistä. Tuloksissa Kaija Saariaho oli sijalla 17 Sibeliuksen päätyessä sijalle 12. Sibeliuksen olisi voinut kuvitella olevan korkeammallakin, mutta Saariahon sijoitus oli sensaatio: hän on elossa olevien säveltäjien ykkönen. Kollegoiden tunnustus on merkittävä saavutus.

Kapellimestari-ihme vaikuttanee tässäkin. Esa-Pekka Salonen on johtanut Saariahon oopperoita ja muita teoksia maailmalla. Kun musiikkia saatetaan eläväksi metropoleissa Los Angelesista Lontooseen ja Pariisista Berliiniin, sillä on iso vaikutus maineeseen ja asemaan.

Kulttuuriperintö on tehtävä, elettävä. Sitä ei voi rahalla ostaa.

Myös muut Oramosta Franckiin ja Mälkkiin ovat johtaneet Saariahon musiikkia maailman johtavien orkesterien kanssa. Sibelius nyt tunnetaan vanhastaankin.

Nuoremmatkin kapellimestarit ovat nyt nosteessa. Santtu-Matias Rouvalia on ylistetty Berliinissä. Mälkkiä ihasteltiin New Yorkissa vaikka hän onkin Los Angelesin orkesterin päävierailija. 34-vuotias Rouvali aloittaa 2021 Lontoon Philharmonia Orchestran johtajan – Esa-Pekka Salosen seuraajana.

23-vuotias Klaus Mäkelä teki vierailun Clevelandin orkesterin johtajana. Hän aloittaa Oslon filharmonikkojen ylikapellimestarina.

Nykyään viisi-kuusikymppinen kaarti sen aloitti. Johtajat puikkoineen ovat liikkuvaa tähtiainesta, joten mainitaan vain isoimpia kiinnityksiä: Salonen on johtanut Los Angelesissa ja Lontoossa, Saraste Torontossa ja Kölnissä. Oramo veti BBC:n sinfoniaorkesteria ja Vänskä Minnesotan suurinta bändiä. Mälkki on päävierailija Los Angelesissa ja toimi Pariisissa Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana.

Ja niin edelleen. Kaikkea ei voi edes luetella.

Maine kehittää lisää mainetta, hyvä kiertää ja kertautuu. Junioritkin hyötyvät pioneeritoiminnasta ja entisten oppilaiden menestyksestä. Kulttuuriperintö on tehtävä, elettävä. Sitä ei oikein voi rahalla ostaa.

Valinnat
esseitä

Tesla metsässä on tämän hetken kuranteinta kulttuurikritiikkiä.

romaani

Suvi Vaarlan Westend on tärkeä kertomus laman lapsista.

tietokirja

Kirjallisuusopas taltuttaa klassikot huumorilla.

runot

Miia Toivio kuvaa maailmaa, jossa mikään ei riitä.

musiikki

Maustetytöt suljettiin Emma-yleisöäänestyksestä, koska yhtye ei pyytänyt anteeksi kyllin nopeasti.

levytärpit

Värinän ja Laulu-miesten joululevyt lämmittävät mieltä

Sisältö