Suorastaan pyhää

Johanssonin heviveljekset löysivät isänsä klassikon.

musiikki 07.06.2019 06:00
Petri Silas
Jens ja Anders Johansson.
Jens ja Anders Johansson. © Fotograf gabriel

Neoklassinen heavy metal kuului 1980-luvun rockilmiöihin. Lajin johtohahmoihin kuului ruotsalainen kitaristi Yngwie Malmsteen. Deep Purple ja muutkin yhtyeet olivat jo ehtineet flirtttailla J. S. Bachin ja vastaavien musiikin kanssa, mutta hän nosti ilmaisun uudelle tasolle.

Virtuoosisessa ja showmetkut hallinneessa Malmsteenin bändissä taituroi kaksi muutakin ruotsalaista: Anders Johansson rummuissa ja hänen pikkuveljensä Jens Johansson koskettimissa. Ystävykset muuttivat nosteen vieminä parikymppisinä Kaliforniaan, jonne Malmsteen asettui pysyvästi.

”Se oli hienoa, joskin värikästä aikaa”, toteaa Jens Johansson.

Johanssonit kulkivat aikansa maailmalla, kunnes palasivat Pohjolaan.

Jens Johansson liittyi vuonna 1995 suomalaiseen progemetalliyhtye Stratovariukseen ja on lisäksi levyttänyt ja esiintynyt Ronnie James Dion sekä Ritchie Blackmoren tapaisten legendojen kokoonpanoissa.

 

Loppuvuonna 2011 veljesten isän syntymästä oli tulossa täyteen pyöreitä vuosia. Rakastetun jazzpianisti Jan Johanssonin (1931–1968) merkkipäivä haluttiin huomioida Ruotsin televisiossa. Pojat kutsuttiin haastatteluun ja miksei vähän soittamaankin.

”Jannen” maineikkain julkaisu Jazz på svenska (1964) on Pohjoismaiden kaikkien aikojen myydyin jazzlevy. Se sisältää pianolle ja kontrabassolle sovitettuja pohjoismaisia kansanmelodioita. Asiaa hoitaneelle Jensille SVT:n ehdotus sopi, Anders kuuli asiasta vasta häneltä.

”Ensin manasin, että mitä Jens nyt on mennyt lupaamaan, mutta pakkohan hänen puheensa oli lunastaa”, Anders Johansson muistaa ja naurahtaa.

”Häneltä sujuu pianon soitto isän tyyliin tuosta vain, mutta minun pitikin yhtäkkiä lainata basso ja opetella soittamaan sitä. Aikaa oli pari kuukautta.”

Rumpali opetteli tarttuvista kappaleista tunnetuimmat, Visa från Utanmyran ja Emigrantvisan. Pian oltiin tv-studiossa valmistautumassa suoraan lähetykseen, jota seurasi 2,4 miljoonaa katsojaa.

Anders totesi lämpiössä juontajalle, että vaikka on soittanut bassoa vasta muutaman tunnin elämässään, homma tuntuu helpolta: tämän oppisi varmasti simpanssikin.

”Hän meni totta kai toistamaan heittoni kevennyksenä haastattelussa!”

Letkautuksen vuotaminen julkisuuteen harmitti. Satojentuhansien ruotsalaisten suhde Jazz på svenskaan on suorastaan pyhä. Levyn aistikkaan kitsaat basso-osuudet ovat nerokkaita. Olikohan ne soittanut Georg Riedel seurannut lähetystä?

”Ei kestänyt kauan, kun osuimme samalle lennolle ja ilmeni, että totta kai Georg oli kuullut Andersin puheet”, Jens kertoo.

”Onneksi isämme vanha ystävä otti jutun huumorin kannalta ja hieman yllättäenkin kannusti meitä jatkamaan Jazz på svenskan parissa.”

Näin pojat ovatkin tehneet. Kun omilta hankkeilta jää aikaa, he esittävät edelleen isän tuotantoa, jota he vaalivat ja pitävät markkinoilla myös oman levymerkin kautta.

”Soitimme ensin vanhoilla kotikulmilla Skånessa pari ilmaista kirkkokonserttia, ja siitä se lähti. Suomessa olemme esiintyneet näissä merkeissä kerran Vaasassa.”

”Lähes kaikki palaute on ollut positiivista”, Jens Johansson sanoo.

”Toisinaan ihmiset tosin otaksuvat, että soitamme täsmälleen kuin isä ja Georg levyllä. Heidän kanssaan on pitänyt vähän vaihtaa ajatuksia improvisaation luonteesta.”

Perimästä ja olosuhteista muodostuu koodi, joka ohjaa kaikkien elämää ja valintoja. Anders ja Jens Johanssonin kytkös menneeseen on erikoinen ja tavallista syvempi.

Valinnat
KUVATAIDE

romaani

CoDex 1962:n ilmaisuvoima lumoaa ja koettelee.

sarjakuva

Arvio: Jos ”tosielämän salaisuudet” perustuvat omiin kokemuksiin, aika ei ole kullannut muistoja.

tietokirja

Runotärpit

lyhytproosaa

Jazz på svenska on Pohjoismaiden kaikkien aikojen myydyin jazzlevy.

Avainsanat
Sisältö