Intohimo hiipuu

Hurts-duon myrskyisät päivät ovat menneisyyttä.

Levy 15.12.2017 06:00
Matti Komulainen
Hurts.
Hurts. © SONY MUSIC

Mieskaksikko poseeraa kansikuvassa kasvot peruslukemilla, kuten aiemmissakin mainospotreteissaan. Ehkä ilmeettömyys ei ole pelkkää vakavan imagon ylläpitoa, vaan laulaja Theo Hutchcraft ja syntetisaattorivelho Adam Anderson koettavat verhota pokerillaan jotain. Epävarmuutta? Bluffin läpimenoa?

Manchesterista ponnistavan popduon uusin albumi Desire kuulostaa ponnettomalta, vaikka tekijät musiikista tunnistaakin. Debyytti Happiness (2010) yllätti positiivisesti eleganteilla sointiratkaisuillaan, jotka nostivat massasta myös kakkoslevyn Exile (2013) ja sen seuraajan Surrender (2015). Uutukainen jättää sytyttämättä. Vaikka raidat kuten Spotlights kipinöivät lupaavasti, kunnon roihua ei kehkeydy.

Syy saattaa piillä työmetodissa. Koska Hutchcraft ja Anderson tuottivat Desiren itse, siitä puuttuu kaksikkoa alusta asti sparranneen ruotsalaistuottaja Jonas Quantin panos. Kokonaisuus soi hajanaisesti. On kuin tällä kertaa olisi päätetty kokeilla ideoita, jotka Quant kollegoineen ohitti olankohautuksella.

Valinnat
TEATTERI

Velvollisuudentunto sai Risto Rytin hylkäämään oman etunsa.

Romaani

Saksalainen tutkii suomea ja Suomea.

Tietokirja

Tehtäviä taiteilijoille ja taiteen harrastajille.

Sarjakuva

Vihasta on tullut valtavirtaa verkossa.

Pelitärpit

Sisältö