Mutsi, mutsi, mitä sjungasit?

Stadin kadonneet styget -hanke etenee ja soi.

musiikki 17.05.2019 06:00
Leena virtanen

Anna E. Karvonen. © Marjo Tynkkynen

Helsinkiläissyntyisellä mummillani oli tapana laulaa minulle aina jotain samaa laulua. Mummi kuoli 1960-luvulla, eikä kukaan ole sen koommin muistanut, mikä laulu olisi voinut olla.

Isä arveli, että se oli ehkä Oi mutsi mutsi, jota hän puolestaan usein hoki mutta ei koskaan laulanut. Sävel oli hukassa.

Tuomari Nurmio kuuli sanat 1970-luvulla ilmeisesti Fogelilta eli rocklaulaja Kaj Fogelholmilta. Nurmiokaan ei löytänyt melodiaa mistään, joten hän sävelsi itse.

Mikä on siis melodia, jolla Nurmion hittiä on alun perin laulettu?

Tutkiva muusikko Anna E. Karvonen on kaivanut mutsilaulun tarinaa niin syvälle, että hän uskoo tietävänsä oikean vastauksen. Työ oli vaiheikas, mutta hypätään suoraan loppuratkaisuun: tutkimustyöhönsä liittyen Karvonen kuunteli kerran kotonaan 1970-luvun arkistonauhoitusta, jossa vanha stadin kundi Väinö Salomaa yhtäkkiä puhkesi laulamaan Oi mutsi mutsia. Melodia oli sama kuin Metro-tyttöjen esittämässä laulussa Äiti, sytytä lamppu, jonka tekijäksi on aina ilmoitettu Reino Helismaa.

Karvonen oli jo aiemmin päätellyt, että laulu on vanha arkkiveisu. Nyt hän vakuuttui, että Helismaa oli vain vähän muunnellut sitä. Palaset loksahtivat, melodia oli lähempänä kuin hän arvasikaan.

Karvonen on tutkinut lukemattomia muitakin kansanlauluja.

On tavallista, että sanoituksia löytyy, mutta mihinpä sävelet olisivat sata vuotta sitten tallentuneet Helsingin kaduilla ja kodeissa?

 

Anna Karvosen tutkimusten pohjalta syntyi pari vuotta sitten Stadin kadonneet styget -projekti, joka poiki konsertin ja levytyksen. Oi mutsi mutsia ryhmä on esittänyt nimellä Mutsi gamla:

On mutsi gamla ja kyynel öögas.

Slangilaulut ovat yleensä peräisin miehiltä, joten Karvosen kokoama työryhmä ryhtyi kokoamaan uutta konserttia stadin naisten lauluista. ”Eka projekti oli kunnianosoitus slangin perinteelle, ja sillä haluttiin korostaa, että meilläkin on Helsingissä oma kansanperinne”, Karvonen sanoo.

”Tässä kerromme naisten tarinoista ja kohtaloista sadan vuoden aikajänteellä, koska naiset jäävät edelleenkin usein miesten suurten tarinoiden varjoon.”

 

näyttelijä Elsa Saision ohjaama ja dramatisoima kokonaisteos Stadin naisten laulut sisältää musiikin lisäksi Ina Niemelän suunnittelemaa visualisointia ja Saision kirjoittamaa tekstiä. Kaiken musiikin on säveltänyt ja sovittanut Milla Viljamaa.

Lähteinä on käytetty yhtä lailla töölöläiskirjailija Helvi Hämäläistä kuin erästä naista, joka on kirjannut ylös Katu-tytön valssin vuonna 1922.

Vanhojen laulujen lisäksi kuullaan uusia lauluja, joiden tekstejä ovat kirjoittaneet muun muassa Elsan äiti Pirkko Saisio sekä rap-artisti Mercedes Bentso. Anna Karvonen on mukana tuottajan, muusikon ja tutkijan roolissa.

Mutsi gamla kuuluu itseoikeutetusti myös uuteen konserttiin.

”Valitsimme sen siksi että siinä laulun äiti on keskiössä. Se teksti on kuin kuva. Pieni hetki ja häivähdys”, Karvonen sanoo.

Todistettavasti Mutsi gamlaa ovat laulaneet nimenomaan stadilaismummit ja -mutsit, usein kehtolauluna lapsille ja lapsenlapsille.

Naisten lauluissa ei juuri kuulla slangia, sillä sitä on perinteisesti käytetty vain miesten kesken. Mutsit vahtivat, että kotona puhuttiin siivosti.

Toki naisetkin silti oppivat slangia – miehiltä.

 

Stadin naisten laulut Musiikkiteatteri Kapsäkissä 18.5. sekä Lilla Villanissa Sipoossa 17.5.

 

Oikaisu

Juttua on päivitetty 24.5.2019 klo 17.00: Sarjakuvapiirtäjä Ola ”Fogeli” Fogelberg on poistettu jutusta ja tilalle lisätty laulaja Kaj ”Fogeli” Fogelholm. 

Valinnat
esseekokoelma

Jaana Seppänen kirjoittaa ja ajattelee niin kuin lystää.

romaani

Asko Sahlbergin Göteborg kihisee toimintaa.

Lyhytproosa

Pirkko Saision Epäröintejä innostaa osuvan lauseen ystävää.

DEKKARIT

Jaakko Melentjeff syventää tamperelaispoliisien sielunmaisemaa.

kuvataide

Amerikansuomalainen kuuraketti-insinööri innoitti kuvanveistäjä Matthew Day Jacksonia.

MUOTOILU

Tummanvihreä Big Green Egg -grilli on fine dining -ravintoloiden suosikki.

”Meilläkin on Helsingissä oma kansanperinne.”

Avainsanat
Sisältö