Mona Lisa ja hänen tyttärensä

Kulttuuri 15.1.2008 15:13

Italialainen tutkija Giuseppe Pallanti uskoo selvittäneensä lopullisesti Mona Lisan henkilöllisyyden. On mahdollista, että Ardelia Gherardini on maailman kuuluisimman naisen sukua. Toimittaja Heljä Laukkanen tapasi Gherardinin Toscanassa, Italiassa (SK 2/2005).mona lisa

Teksti Heljä Laukkanen, Toscana
(SK 2/2005)

(pdf)

Mona Lisan, »La Giocondan» luo on Louvren museossa Pariisissa aina jono.

Viime aikoina Leonardo da Vincin mestariteoksen ympärille on muodostunut entistäkin tiheämpi tungos. Amerikkalainen kirjailija Dan Brown on herättänyt maanmiehensä terrorismin pelosta ja saanut heidät matkustamaan Da Vinci -koodin keskeisille paikoille Pariisiin.

Joillakin matkailijoista on mukanaan kriittisempää lukemista kuten Simon CoxinCracking the da Vinci Code, joka tarjoaa toisenlaisia näkökulmia kuin Brownin kirja.

Italialaiset saapunevat kainalossaan Giuseppe Pallantin toukokuussa 2004 ilmestynyt kirja Monna Lisa Mulier Ingenua (Mona Lisa todellinen nainen). He ovat luultavasti helpottuneita, koska Lisa-rouvalle (Monna tai Mona tarkoittaa rouvaa ja on lyhennys sanasta madonna) on löydetty kunniallinen koti ja sukujuuret.

Pallanti, 53, väittää, että Mona Lisan mallina on toiminut Lisa Gherardini. Saman teorian on esittänyt jo 1568 kirjailija Giorgio Vasari.

»Uskon, että maalaus oli rakastuneen aviomiehen lahja kauniille vaimolleen», Pallanti sanoo SK:lle Firenzessä.

Rehellinen ja vaatimaton

Giuseppe Pallanti näyttää minulle Leonardo da Vincin kastetodistusta ja Francesco del Giocondon testamenttia. Istumme Piazza Beccarian kahvilassa Firenzessä. Tohtori Pallanti on sympaattinen herrasmies, joka mielellään kertoo tutkimuksestaan.

Francesco del Giocondo kuoli 1538. Hän kuvaa testamentissaan puolisoaan, jota Pallanti arvelee Mona Lisaksi, »rakastetuksi vaimokseen, joka oli lojaali, rehellinen ja vaatimaton luonteeltaan».

Lisa-rouva oli Leonardon mallina ollessaan noin 24-vuotias ja todennäköisesti odotti kolmatta lastaan. Pariskunnalle syntyi viisi lasta. Kaksi tytärtä ryhtyi nunnaksi.

Pallanti arvelee, että Lisa Gherardini kuoli vuosien 1540-1570 välillä, mutta tuon ajankohdan arkisto on puutteellinen. Pallanti pani kuitenkin merkille, että Lisa oli vuosi aviopuolisonsa kuoleman jälkeen siirtänyt Chiantissa sijaitsevan maatilan tyttärensä, sisar Ludovican nimiin. Luultavasti siksi, että tytär huolehtisi vanhenevasta äidistään.

Pallanti on erikoistunut tutkimaan maanomistusoloja ja maanviljelyksen historiaa. Työskennellessään Chiantin alueella hän löysi sattumalta Mona Lisan perheen asiakirjoja.

»Jätin silloisen aiheeni ja keskityin Gherardinien sukuun. Olen tutkinut Mona Lisan sukutaustaa yli 25 vuotta Firenzen arkistoissa. Kirja on elämäntyöni», hän sanoo.

Avioon 16-vuotiaana

Arkistotiedon mukaan Francesco del Giocondo solmi avioliiton Lisa Gherardinin kanssa 1495. Avioliitto oli Francescon toinen. Hän oli silloin 30-vuotias, Lisa puolestaan vasta 16.

Miehelle oli jäänyt pieni lapsi ensimmäisestä liitosta ylhäiseen Rucellai-sukuun kuuluneen naisen kanssa. Sekä Gherardini- että Rucellai-sukujen vaakunat ovat nähtävissä Santa Maria Novella -kirkon julkisivussa Firenzessä.

Lisa nousi sosiaalisessa arvoasteikossa mentyään naimisiin silkkikauppias Giocondon kanssa. Hänen oma maalaissukunsa oli päässyt köyhtymään. Lisa piti myös huolen vanhemmistaan: he saivat kerrostalo-asunnon Firenzestä läheltä nuoren parin kotia, joka sijaitsi Via della Stufalla.

Pallanti on vakuuttunut siitä, että Leonardon isä, notaari Ser Piero da Vinci, tunsi Francesco Giocondon sangen hyvin. Giocondot toimivat myös Medicien mahtisuvun hankkijoina. Nämä tarvitsivat asioiden hoidossa useinkin notaarin apua. Isä myös järjesti tilaustöitä Leonardolle, joka oli raha-asioissa huikentelevainen.

»Perheet asuivat aivan lähekkäin, joten kanssakäyminen varmaankin oli luonnollista», Pallanti pohtii.

Leonardo da Vinci oli kuuluisa jo elinaikanaan. Hän asui jonkin aikaa Santissama Annunziatan luostarissa. Francesco Giocondo puolestaan kävi siellä liikeasioissa ja vieraili usein myös perheen haudalla, joka sijaitsee luostarin alueella.

»On aivan luontevaa, että taiteilija ja silkkikauppias tunsivat toisensa. Sitä paitsi kuka tahansa ei olisikaan voinut lähestyä Leonardoa tilatakseen häneltä muotokuvan. Leonardo oli kiireinen mies. Ystävien kesken tällainen asia saatiin varmasti helposti sovittua», Pallanti arvelee.

Pallantin mukaan dokumenteista ei voi jäljittää nykypäivään asti Mona Lisan jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Heitä saattaa kuitenkin elää Toscanassa.

Hymy herkässä

Rouva Ardelia Gherardinin, 51, kasvonpiirteet peittyvät aurinkolasien taakse hänen sujautellessaan pikku-Citroënillaan kohti toscanalaistaloaan. Imprunetan kaupungin keskusta jää taakse. Tie kapenee. Sen molemmin puolin kypsyvät oliivit ja viinirypäleet.

Rouva Gherardini esittelee kotinsa seiniltä isänsä Roberto Gherardinin taidetta. Varsinaisen elämäntyönsä isä teki liikeyrityksessä, joka perustettiin 1800-luvulla. Gherardinin nimeä kantava nahka- ja vaatetusalan yritys toimii edelleen, mutta perikunta on myynyt liikkeen.

Nyt kun aurinkolasit ovat poissa, rouva Gherardinin kasvoja voi tarkastella esteettä. Ihon kuulaudessa ja suun muodossa voi hyvinkin olla näkevinään samankaltaisuutta Mona Lisaan. Hymykin on herkässä.

Ammatiltaan rouva Gherardini on arkkitehti, samoin kuin miehensä. Tomaso ja Costanza, poika ja tytär, opiskelevat insinööreiksi. Costanzan huoneesta löytyy kodin ensimmäinen ja ainoa näkyvä yhteys Mona Lisaan. Seinälle kiinnitettyyn julisteeseen on sutattu viikset ja parta. Se tuo mieleen Marcel Duchamp’n näkemyksen, mutta on kuulemma tyttären kädestä lähtöisin.

Isän merkitys Ardelian elämässä on ollut tärkeä. Isän seurassa hän myös näki kuuluisan La Giocondan Louvressa vuonna 1967.

Sama sukunimi, entä sitten?

Ardelia kuuli teini-ikäisenä koulun taidehistorian tunnilla ensimmäisen kerran, että Mona Lisan sukunimi oli sama kuin hänellä: Gherardini. Hän ei sitä noteerannut sen kummemmin kuten ei muukaan perhe ollut tehnyt aikaisemmin.

»Olemme luonteeltamme pidättyväisiä. Silloin kun meillä oli liikeyritys, olisimme toki voineet käyttää mahdollista sukuyhteyttä hyväksemme, mutta sitä emme ole koskaan tehneet», Ardelia Gherardini kertoo.

»Olemme sittenkin enemmän taiteilijasukua. Setäni Renzo, joka asuu Grassinassa, on runoilija. Hänen vaimonsa puolestaan on graafikko.»

Ardelialle maailman ehkä kuuluisin taideteos Mona Lisa Louvressa oli jäädä voimakkaampien tunnekokemusten varjoon. Hän luettelee Pariisin museoita, joita hän isänsä kanssa kiersi. Erityisen vaikutuksen teki egyptologian näyttely pimennettyine huoneineen ja hautanaamioineen.

»Kyllähän La Gioconda on kaunis, mutta sen katsomiseen oli vaikea keskittyä. Ihmisiä oli liian paljon sen ympärillä ja työ on pieni. Sitä paitsi maalaus on jollakin tapaa korostetun yksinkertainen. Siihen aikaan muotokuvissa tuotiin perheen vauraus esille. Jos koruja oli, niin niitä aivan varmasti käytettiin, kun tehtiin muotokuvaa.»

Tuntuuko Pallantin kirjan lukemisen jälkeen siltä, että Mona Lisaa katsoessanne katsotte esiäitiänne?

»Voi olla mahdollista, että olemme samaa sukua, mutta ei se missään tapauksessa ole varmaa. Gherardinit ovat tunnettu suku jo myöhäiskeskiajalta. Olemmeko Mona Lisan jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, sitä lienee mahdotonta sanoa», Ardelia Gherardini toteaa.

»Tosin minun sukuni loppuu, sillä minulla on kaksi siskoa.»

Aiheesta lisää
Mona Lisa (suom. Wikipedia)
Mona Lisa (engl. Wikipedia)
Mona Lisa (zoomaa maalaukseen)
Mona Lisan henkilöllisyys varmistumassa (HS/Reuters 14.1.2008)