Lastenmusiikki on heviä ja lapset kuluttajia

Kulttuuri 5.11.2010 12:17

Lastenmusiikki elää uutta kukoistuskautta. Nousun taustalla on tuttuja artisteja ja tehokasta markkinointia.

Hevisaurus Hevisaurus keikalla Himos Areenalla lokakuussa. Kuva Konsta Leppänen.

Suomen viralliselle albumilistalle kohosi aiemmin syksyllä melkoinen yllättäjä. Lapsille hevimusiikkia soittava Hevisaurus nousi listan kymmenen kärkeen peräti kahden levyn voimin. Ensi viikolla puolestaan julkaistaan Ipanapa-sarjan uusin albumi. Tuttujen kotimaisten artistien esittämistä lastenlauluista odotetaan myyntimenestystä, sillä aiemmat Ipanapa-albumit ovat myyneet jopa kultalevyyn oikeuttavia määriä. Uudella levyllä esiintyvät muiden muassa Paula Koivuniemi, Timo Rautiainen ja Anna Puu.

Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että lastenmusiikki on elänyt jo muutaman vuoden ajan uutta kukoistuskautta. Ipanapa-albumien vastaava tuottaja Timo Kuoppamäki sanoo, että lastenlevyjen menestys on rohkaissut levy-yhtiöitä julkaisemaan yhä enemmän lastenmusiikkia.

”Lastenmusiikkiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Sitä kautta isot levy-yhtiöt julkaisevat enemmän lastenmusiikkia kuin joitakin vuosia sitten.”

”YLEn asema lastenkulttuurin edistäjänä ontuu”

Suomessa on aina tehty paljon laadukasta lastenmusiikkia, mutta varsin usein julkaisujen on vaikea saada ansaitsemaansa näkyvyyttä. Uutta nousua selittää osin se, että useiden levyjen taustalla on kokeneita ja tunnettuja artisteja.

Lastenmusiikin tehokas markkinointi on ollut levy-yhtiöille ongelmallista, sillä Suomessa ei ole foorumia, joka nostaisi esiin uusia tekijöitä ja soittaisi lastenmusiikkia. Radio on muussa musiikissa äänenkantajan roolissa, mutta yhtään lastenmusiikkiin erikoistunutta asemaa ei ole yrityksistä huolimatta saatu perustettua.

”Lähettäisin viestiä myös YLEn suuntaan. Sen asema ja tehtävä lastenkulttuurin edistäjänä ontuu tältä osin pahasti”, Kuoppamäki sanoo.

Kanavan puuttumisen takia levy-yhtiöt turvautuvat mainontaan. Lasten vanhemmat tekevät ostopäätöksen, joten markkinointia pyritään kohdentamaan aikuisille. Myös ulkoasulla on väliä. Lasten mielenkiinnon saa tehokkaasti värikkäillä piirroshahmoilla. Viestin pitää Kuoppamäen mukaan olla eheä, yksinkertainen ja helposti omaksuttavissa.

”Tänä päivänä mitä tahansa levyä on vaikea myydä. Täytyy muistaa, että joitakin vuosia sitten Smurffit möi satatuhatta kappaletta. Sellaisiin määriin ei tänä päivänä päästä. Mutta kaiken onnistuessa lastenmusiikki on yhtä hyvä bisnes kuin mikä tahansa muu musiikkibisnes.”

Kimittävät animaatiohahmot ärsyttävät

Lapset ja lapsiperheet nähdään kasvavana kuluttajaryhmänä, jolle halutaan tarjota entistä enemmän ja entistä laadukkaampia tuotteita. Viime vuosien buumi onkin parantanut lastenmusiikin asemaa laajalti. Lastenmusiikin uusi tuleminen on nostanut myös perinteisemmät artistit paremmin esiin.

Lastenmusiikin uutta kaupallista kukoistusta ei katsota pelkästään hyvällä. Kimeällä äänellä laulavien animaatiohahmojen esittämät cover-kappaleet ovat aiemmin varastaneet suurimman huomion vakavasti otettavalta lastenmusiikilta. Kritisoijien mielestä kaupallisista lähtökohdista tuotettu musiikki ei saisi jättää varjoonsa kunnianhimoisesti tehtyä lastenmusiikkia.

Kuoppamäki myöntää, että kuten jokaisella alalla, myös lastenmusiikin saralla on ”epäilyttäviä toimijoita”, joiden tarkoitusperiä hän ei allekirjoita. Hänen mielestään on kuitenkin arveluttavaa tuomita levy pelkästään sillä perusteella, että se myy hyvin.

”Ei myyntiä voi käyttää mittarina sille, että musiikki olisi intohimoltaan tai kunnianhimoltaan vähäistä. En ymmärrä tuollaista ollenkaan.”

Sekä Ipanapan että Hevisauruksen albumit julkaisee Sony. Molemmista on jatkossa tarkoitus tehdä kansainvälinen vientituote.

Lisää lastenmusiikista SK:ssa 44/2010 (ilm. 5.11.).