Hannu Väisäsen keltainen kevät

Maalaaminen auttoi kuvataiteilija-romaanikirjailijaa pääsemään kritiikin yli.

kuvataide 22.03.2019 06:00
Minna Kontkanen
© Paula Kukkonen

Vanhassa pappilassa Lounais-Ranskan Souillacissa on viisi uutta, keskeneräistä maalausta, joita Hannu Väisänen ei voinut lähettää Helsinkiin.

Matkaan lähti kuitenkin kolmekymmentä maalausta. Jo etukäteen oli selvää, etteivät ne kaikki mahtuisi Galerie Forsblomin näyttelyyn, mutta valinnanvara oli hyvä säilyttää.

Avajaisten jälkeen Väisänen (s. 1951) muuttuu taas kerran kuvataiteilijasta kaunokirjailijaksi.

”Teen keskeneräiset maalaukset loppuun, suljen tärpättipullon ja laitan pensselit pois.”

Väisänen ja Otava solmivat alkuvuodesta sopimuksen uudesta kertomuskokoelmasta.

Vielä viime syksynä hän ei ollut halukas jatkamaan kirjailijan työtä muutamaan vuoteen.

Syynä oli Helsingin Sanomien lokakuinen kirja-arvio Leimikot-romaanista (Otava 2018), Väisäsen pitkälti omaelämäkerrallisen Antero-romaanisarjan kuopuksesta.

”Kirja oli raskas kirjoittaa, ja sen vastaanotto oli epämiellyttävä”, Väisänen kertoo.

 

Suurin osa Leimikoista tapahtuu Ranskan kansallispäivän yönä, jolloin Antero joutuu ryöstäjien vangiksi kotonaan Pariisissa, kuten Väisäselle itselleen kävi 1990-luvun puolivälissä.

Oman elämän muistelu auttoi häntä ja kirjan Anteroa pitämään paniikin poissa läpi pitkän yön. Hesarin Veli-Pekka Leppänen piti paniikin puutetta kirjan sisäisen logiikan kannalta epäuskottavana.

Antero höpöttelee rikollisille niitä näitä Kalevalasta, luennoi esineistä kodissaan tai muistelee lapsuuden vihtametsiä (…) ei itke tai anele, ei laske alleen”, Leppänen referoi ja totesi, että ”raikas ja rajukin” Antero-sarja ei pysy alkuosiensa tasolla.

”Se oli henkilökohtainen vittuiluteksti”, Väisänen sanoo.

”Minusta tuntui, että se kaatui päälle, ja siitä seurauksena minulla oli monta kuukautta masennusta, oli lääkärikäynti ja lääkkeitä.”

”Jossain muissa lehdissä kulttuuritoimitus voi olla ahkerampi, mutta Hesari on se biblia Suomessa.”

 

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2007 voittanut Väisänen ei ole ainoa valtamedian kritiikistä järkyttynyt taiteilija. Saara Turusen osin omaelämäkerrallinen romaani Sivuhenkilö kuvaa, miten minäkertoja pääsee yli esikoisromaaninsa piikikkäästä arviosta Hesarissa.

Myös Väisänen selvisi järkytyksestä. ”Onneksi minulla oli silloin jo maalaaminen tähän näyttelyyn menossa. Suljin kritiikin mielestäni pois.”

Näyttelystä tuli keltainen ja nimeltään All About Yellow, kaikki keltaisesta. Se on henkistä jatkumoa Espoon EMMA-museon muutaman vuoden takaisille näyttelyille. Toisen kaikki teokset olivat punaisia ja toisen mustia, harmaita tai valkoisia.

Uudessa näyttelyssä nähdään tavanomaisten hehkuvien ja valaisevien keltaisten lisäksi keltaisia, jotka ovat hiljaisia ja sisäänpäinkääntyneitä.

Ranskassa keltaliiviset mielenosoittajat ovat politisoineet keltaisen vastustamalla bensiinin hinnankorotuksia, presidentti Emmanuel Macronia ja EU:ta. Keltainen huomioliivi on Ranskassa pakollinen varuste jokaisessa autossa.

”Vielä vähän aikaa sitten mielenosoittajat olivat meidän liikenneympyrämme edessä tarkkana, että liivi oli näkyvissä kojelaudalla”, Väisänen sanoo.

”Jos ei ollut, olit heitä vastaan. He tulivat seisomaan auton eteen, eikä siitä päässyt eteenpäin.”

 

Väisäsellä on keino myös siihen, jos maalaaminen alkaa vetää puoleensa kirjoitusvaiheen aikana tai päinvastoin.

”Annan itselleni luvan tehdä aamulla 60 minuuttia toista alaa. Laitan munakellon päälle, ja kun se kilahtaa, luonnoslehtiön kansi menee kiinni.”

”Luonnos jää kehittymään mielen taustalla, ja siihen on hyvä palata tunniksi seuraavana aamuna.”

 

Hannu Väisänen: All About Yellow Galerie Forsblomissa (Lönnrotinkatu 5, Helsinki) 27. huhtikuuta asti. Suomen Kuvalehti on osa Otava-konsernia.

Vuoden toimittaja

Suomen Kuvalehden toimittaja Vappu Kaarenoja, 31, on valittu vuoden journalistiksi. Raadin mukaan Kaarenoja on noussut lyhyessä ajassa aikakauslehtijournalismin kärkikaartiin. Hän kirjoittaa elävästi ja käsittelee persoonallisia aiheita uusista näkökulmista. Kaarenoja on työskennellyt Suomen Kuvalehdessä vuodesta 2015 ja erikoistunut featurejuttuihin. Suuri journalistipalkinto on jaettu vuodesta 2001 alkaen.

Valokuvilla voittoon

Oriveteläinen valokuvaaja Juhamatti Vahdersalo, 35, valittiin vuoden valokuvaajaksi ammattilaisvalokuvaajien FEP European Professional Photographer -kilpailussa. Vahdersalo aloitti valokuvaamisen neljä vuotta sitten. Hän työskentelee myös hautakivien kaivertajana.

Kosminen ääni

Radiotoimittaja Jorma Elovaara on menehtynyt 73-vuotissyntymäpäivänään. Elovaara teki ohjelmia Yleisradiolle, Radio Citylle ja Lähiradiolle. Parhaiten Elovaara muistetaan radio-ohjelmasta Vesimiehen aika, jossa hän käsitteli valtavirrasta poikkeavia aiheita kuten ufoja ja lsd:tä.

Viime syksynä Väisänen ei ollut halukas jatkamaan kirjailijan työtä muutamaan vuoteen.

kuvat © Juhamatti vahdersalo, Kari Kosmos, MARJO TYNKKYNEN

© Paula Kukkonen

koonnut Miina Viljanen

Sisältö