Hannu Väisäsen keltainen kevät

Maalaaminen auttoi kuvataiteilija-romaanikirjailijaa pääsemään kritiikin yli.

kuvataide 22.03.2019 06:00
Minna Kontkanen

© Paula Kukkonen

Vanhassa pappilassa Lounais-Ranskan Souillacissa on viisi uutta, keskeneräistä maalausta, joita Hannu Väisänen ei voinut lähettää Helsinkiin.

Matkaan lähti kuitenkin kolmekymmentä maalausta. Jo etukäteen oli selvää, etteivät ne kaikki mahtuisi Galerie Forsblomin näyttelyyn, mutta valinnanvara oli hyvä säilyttää.

Avajaisten jälkeen Väisänen (s. 1951) muuttuu taas kerran kuvataiteilijasta kaunokirjailijaksi.

”Teen keskeneräiset maalaukset loppuun, suljen tärpättipullon ja laitan pensselit pois.”

Väisänen ja Otava solmivat alkuvuodesta sopimuksen uudesta kertomuskokoelmasta.

Vielä viime syksynä hän ei ollut halukas jatkamaan kirjailijan työtä muutamaan vuoteen.

Syynä oli Helsingin Sanomien lokakuinen kirja-arvio Leimikot-romaanista (Otava 2018), Väisäsen pitkälti omaelämäkerrallisen Antero-romaanisarjan kuopuksesta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö