Ylitse muiden

Ellen Thesleff ei suostunut vain naistaiteilijaksi. Hän piti itseään jumalana.

Lukuhetki (1906) syntyi Muroleessa. Malleina olivat sisar Gerda Thesleff ja ystävä Sigrid Schauman. © Hanna Kukorelli / Helsingin taidemuseo

Kuvataide 18.04.2019 06:00
Teksti Päivi Ängeslevä

Taideopiskelija Ellen Thesleff 1890-luvun alussa. Taideopiskelija Ellen Thesleff 1890-luvun alussa.

Suora, itsetietoinen ja häpeilemätön. Sellainen katse oli vaaraksi.

Vielä sata vuotta sitten ajateltiin, että liiallinen itsetunto ja ammatti ajavat naisen hulluuden partaalle. Ellen Thesleff (1869–1954) ei siitä piitannut. Vanhoissa valokuvissa hän katsoo kameraan haastavasti pystyä nenänvarttaan pitkin.

Hän oli ammatiltaan taidemaalari, ja erityisen ylpeä siitä.

Hänelle taiteilija oli androgyyni, sukupuoleton olento. Ystävälleen Gordon Craigille hän kirjoitti: ”Kirjeesi huvittaa minua: ’nainen taitelijana’ kuinka šokeeraavaa? Mitä – mitä tarkoitatte… Taiteilijahan on yksinkertaisesti jumala, ja se siitä?”

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö