Kulttuuritoimen valtionosuudet: "Kukaan ei itse asiassa tiedä, miten rahat jakaantuvat"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ensi vuoden talousarvioesityksessä taiteelle ja kulttuurille on luvassa 434 miljoonaa euroa. Siitä taide- ja kulttuurilaitoksille tarkoitettu valtionosuus on 118 miljoonaa euroa.

Valtion talousarvioesitys 2013. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva.

Kun valtion taide- ja kulttuuribudjettia katsoo taaksepäin, suunta ei näytä huonolta. Vuonna 2009 taide ja kulttuuri sai julkista rahoitusta reilut 363 miljoonaa euroa, ensi vuoden talousarvioesityksessä budjetti on jo yli 434 miljoonaa.

Taide- ja kulttuuribudjetista noin kaksi kolmasosaa ohjautuu kansallisille kulttuurilaitoksille ja kunnille valtionosuuksina ja -avustuksina. Ensi vuonna taide- ja kulttuurilaitokset saavat valtionosuuksia yhteensä 118 miljoonaa euroa.

“Yhä suurempi osa taide- ja kulttuuribudjetista tulee veikkausvoittovaroista. Valtion taiteen ja kulttuuriin menoihin käyttämä osuus on sen sijaan laskusuunnassa”, opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Timo Oravainen sanoo.

Veikkausvoittovarojen osuus ensi vuoden taide- ja kulttuuribudjetista on 225 miljoonaa euroa, eli jo 52 prosenttia. Myös ensi vuonna valtio leikkaa museoiden ja teattereiden valtionosuuksia yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Säästötalkoot jatkuvat vuoteen 2015.

Suuri muutos tapahtuu vuonna 2014, kun Valtion taidemuseo – Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo – säätiöitetään. Valtion taidemuseon toiminta on tarkoitus rahoittaa kokonaan veikkausvoittovaroista.

Säätiöittämisen lohkaisee muilta taiteenaloilta arviolta 20 miljoonaa euroa, mikä ei ole ilouutinen taiteen ja kulttuurin kentällä.

“Osuus on noin 20 miljoonaa euroa, tarkkoja laskelmia ei vielä ole”, Oravainen täsmentää.

Parhaaksi katsottu tapa

Valtionosuuden piiriin kuuluu Suomessa 124 museota, 57 teatteria ja 28 orkesteria. Kunnat saavat kulttuuritoimen valtionosuudet osana valtionosuuden kokonaisuutta, ja ne voivat päättää niiden kohdentamisesta itse.

“Koska raha ei ole korvamerkittyä, kukaan ei itse asiassa tiedä, miten rahat jakaantuvat”, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiaineuvos Tiina Eerikäinen muistuttaa.

“Kunta voi käyttää ne parhaaksi katsomallaan tavalla.”

Myös kunnat ovat säästötalkoissa, ja kulttuuripalveluista tingitään tiukkoina aikoina usein ensimmäisenä. Eerikäinen ei ole kuitenkaan huolissaan. Hän kaivaa tilastoja.

“Vuonna 2010 valtio maksoi taide- ja kulttuurilaitoksille valtionosuutta 112 miljoonaa euroa. Kunnat käyttivät laitosten ylläpitoon omaa rahaa 146 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin valtio”, Eerikäinen vertaa.

“Kuntia on valtava määrä ja erot siinä, mihin valtionosuudet kanavoituvat, vaihtelevat tietenkin suuresti kunnittain. Mutta se, että taiteelle ja kulttuurille tarkoitettuja valtionosuuksia olisi laitettu urheilukenttiin, ei pidä paikkaansa.”

Taide- ja kulttuurilaitoksia pyörittävät Suomessa kuntien lisäksi yksityisoikeudelliset yhteisöt. Ne saavat valtionosuudet suoraan valtiolta ja myös kanavoivat rahat suoraan laitosten toimintaan. Suomalaisista teattereista noin 80 prosenttia on yksityisiä, museoista ja orkestereista noin 40 prosenttia.

“Emme ole saaneet sellaista signaalia, että rahojen kanavoimisessa olisi ongelmia. Pikemminkin tuntuu siltä, että ilmapiiri on muuttunut kunnissa positiivisemmaksi, kulttuuri nähdään tärkeämpänä asiana kuin ennen”, Eerikäinen arvioi.