”Yhtenäistä Suomea ja suomalaisuutta” ei oikein löydy

Arvio: Muinaisuutemme jäljet -teos panee lukijan mielikuvituksen liikkeelle.
Kirjat 18.3.2016 17:00
Jyrki Alenius
Raaseporin linna on rakennettu 1300-luvulla . © Stefan Johansson

Muinaisrautakauden (800–1100 jaa.) kalmistot pursuivat kallisarvoista tuontitavaraa kuten aseita ja helmiä. Spekulaation varaan jää, toivatko viikingit Pohjolan perukoille Lähi-idästä myös esimerkiksi mausteita ja öljyjä, tai jopa viiniä.

Sen sijaan tiedetään, että vastineeksi viikingit veivät Lähi-itään ketun, näädän, ilveksen, oravan ja majavan nahkoja. Entä muuta? Puolasta viikingit nappasivat mukaansa itään kaupattavaksi ainakin orjia, eikä ”voida sulkea pois mahdollisuutta, että islamilaiseen maailmaan kuljetettujen orjien joukossa oli myös Suomen alueelta ryöstettyjä ihmisiä”.

Suomalaisten arkeologien kirjoittama kirja Muinaisuutemme jäljet kattaa ajanjakson noin vuodesta 8850 ennen ajanlaskun alkua vuoteen 1520 jälkeen ajanlaskun alun. Arkeologia tutkii menneisyyden ihmisen luomaa aineellista kulttuuria. Se hyödyntää niin luonnontieteen kuin humanistisenkin tutkimuksenkin menetelmiä.