Yhteiskunta tyynystyy – Sinikka Nopola pakinoitsee harmituksesta ja huvituksesta

Arvio: Lempiluettavani tässä niteessä käsittelee huvittavaa menestystä.

kirjat
Teksti
Kaisa Neimala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Onhan meillä osin semmoistakin, millaisesta Sinikka Nopola hauskasti tiedustaa.

On esimerkiksi sellaista, että päätämme kutsua vieraita ja taittelemme ruttaantuneen torkkupeiton siltä varalta tuolin selkämykselle ja siirrämme kaapin päällä lojuvat mustekynät laatikkoon.

Olisikohan meillä semmoistakin, että uskomme olevamme pidetty ihminen, mutta olemme tuttaviemme mielestä pikemmin ärsyttävä ihminen?

Mahdollisesti meillä on sellaistakin, että meitä on pidetty yksinkertaisena.

Näiden pakinoiden minäkertojaa on pidetty yksinkertaisena, kun hän oli 13-vuotias – luokan suosituin poika piti häntä lapsellisena. Lienemmekö me lukijat kokeneet moista elämämme matkalla.

Nopola on kerännyt juttukokoelmaan pieniä kiusallisuuksia, epäonnistumisia ja harmituksia. Ja varsinkin vaanivien virheiden miettimistä.

Onko epäkorrektia pitää mustia laseja hautajaisissa?” Ei kai surutalossa voi mainita lohdutukseksi viel surullisempaa, niin kuin oman lapsen kuolemaa?

Taloyhtiöt välttävät penkkien sijoitusta läheisyyteen, koska penkille saattaa sijoittua alkoholisti,irtolainen tai nuorison edustaja.

Nopola on ihmeen taitava kasaamaan hymyiltäviksi eri aikakausien paheksunnan kohteita; mitäpä vanhassa perunansyönti-Suomessa ei suvaittu: ”avoliittoja, homoja, mustaihoisia, abortteja, lehtolapsia eikä tyttöjä, jotka eivät niianneet aikuisille”.

Lempiluettavani tässä niteessä ei käsittele paheksuntaa eikä harmitusta vaan huvittavaa menestystä. ”Tyynyihminen” on strategiajohdon huipulla. Etenee urallaan, pukeutuu jakkupukuun, antaa bisnesluokan verhojen erottaa hänet takaosan matkustajista.

Mutta pohjimmalta häntä kiinnostavat vain tyynyt. Kukaan ei tiedä, että hän on ”tyynyihminen”, ennen kuin hän tekee tyynystrategiansa julkiseksi. Sen jälkeen ”yhteiskunta tyynystyy”. 

 

Sinikka Nopola: Onko teillä tämmöistä? 175 s. WSOY, 2015.