Kremlin koukussa

Amerikkalaistoimittajat paljastavat, kuinka Venäjä sai otteen Donald Trumpista.

Michael Isikoff, David Corn: Venäläinen ruletti. 430 s. Atena, 2019.

Maailmaa on askarruttanut Donald Trumpin suhde Vladimir Putiniin Trumpin koko presidenttikauden ajan. Trump on haukkunut kaikki vastustajansa lyttyyn, mutta Putinista hän ei ole lausunut poikkipuolista sanaa.

Pitkän linjan tutkivat toimittajat Michael Isikoff ja David Corn purkavat arvoitusta kirjassaan Venäläinen ruletti. He ovat pitkälti samoilla apajilla kuin brittilehti The Guardianin toimittaja Luke Harding teoksessaan Salajuoni (Into, 2017). Hardingin teos on tosielämän agenttitrilleri vakoilusta ja sähköpostitilien hakkeroinnista, hämäristä kiinteistökaupoista, petoksista ja rahanpesusta. Hänen tärkein tietolähteensä oli Britannian ulkomaantiedustelun MI6:n entinen Moskovan-agentti Christopher Steele, joka on selvitellyt pitkään Trumpin suhdetta Venäjään.

 

Isikoff ja Corn ovat päässeet tutkimuksissaan askeleen pidemmälle kuin Harding. Savuavaa asetta eivät hekään löydä.

Kirja pursuaa meheviä yksityiskohtia venäläisten toimista, jotka auttavat ymmärtämään pelkkien uutisjuttujen valossa hieman hämäräksi jäävää tapahtumasarjaa. Samalla se kertaa asiantuntevasti suurvaltasuhteiden käänteitä.

Tekijät ovat haastatelleet yli sataa Yhdysvaltain hallinnon virkamiestä, tiedustelupalvelujen työntekijää, tietoturva-asiantuntijaa ja Trump-konsernin yhteistyökumppania.

Heidän mukaansa amerikkalaisilla oli Kremlissä salainen tietolähde, joka paljasti ennalta muun muassa Krimin valloitusta koskevia suunnitelmia. Venäläislähde kertoi hyvissä ajoin myös laajamittaisesta operaatiosta läntisten instituutioiden ja demokratioiden horjuttamiseksi verkkohyökkäyksillä ja informaatiosodalla.

 

Tämä kaikki oli Yhdysvaltain hallinnon tiedossa jo vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan alkaessa. Presidentti Barack Obama seurasi hämmentyneenä Trumpin myönteisiä kommentteja Venäjästä ja Putinista. Hän oli kuitenkin haluton puuttumaan tilanteeseen, sillä hän pelkäsi, että häntä syytettäisiin puolueellisesta politikoinnista demokraattien hyväksi.

Trump on haaveillut hotellibisneksensä laajentamisesta Moskovaan ainakin 30 vuotta. Vaalikampanjan aikana hän viritteli uutta tornitalohanketta, johon olisi tullut 250 ylellistä asuntoa ja liiketiloja.

Toteutuessaan Moskovan Trump Tower olisi tuottanut hänelle välittömästi neljä miljoonaa dollaria. Lisäksi Trump Organization olisi pyörittänyt tornihotellia, jonka kauneushoitola oli tarkoitus nimetä Ivanka Trumpin mukaan.

Venäläiset ymmärsivät tilaisuutensa tulleen, ja ryhtyivät luomaan yhteyksiä Trumpin avustajakaartiin. Valkoisen talon turvallisuusneuvonantajaksi myöhemmin nostettu Michael Flynn kutsuttiin puhujaksi Venäjän valtion propagandakanavan RT:n kymmenvuotisjuhliin. Kaikkein lupaavin yhteistyökumppani oli kuitenkin Trumpin kampanjapäällikkö Paul Manafort, joka oli tehnyt yhteistyötä Putinin lähipiiriin kuuluvan oligarkin Oleg Deripaskan kanssa ja työskennellyt Ukrainan entisen Venäjän-mielisen presidentin Viktor Janukovytšin neuvonantajana.

Venäläinen ruletti osoittaa aukottomasti, että Venäjä hakeutui yhteistyöhön Trumpin kampanjatiimin kanssa. Venäläiset hakkeroivat Trumpia hyödyntäviä tietoja demokraattien vaalikampanjasta ja julkaisivat niitä muun muassa Wikileaksin kautta.

Tiesikö Trump salaliitosta vai pyrkikö hän vain miellyttämään Putinia edistääkseen bisneksiään Moskovassa? Hänen osallisuudestaan salaliittoon on edelleenkin vain aihetodisteita.

Valinnat
Viini

3 muodikasta alkuviiniä.

Drinkit

Alkoholiton Seedlip on mocktailien ”terävä” vaihtoehto.

Gourmet

Hapanjuureen leivottu vaalea leipä on herkullista, mutta vaatii leipojalta pitkää pinnaa.

Runot

Miira Luhtavaara laajentaa arkikokemuksia kielen äkkisyvään avaruuteen.

Runokokoelma

Pohdiskelevissa runoissa ihminen on kielensä vanki.

kuvataide

Salla Tykän kuvat kertovat, kuka käskee.

Sisältö