Despootin muotokuva

Historioitsija pelkää, että Putinin Venäjä toistaa Stalinin kauden virheet.

Oleg V. Hlevnjuk: Stalin – Diktaattorin uusi elämäkerta. Englanninkielisestä laitoksesta suomentanut Matti Kinnunen. 480 s. Otava, 2019.
Oleg V. Hlevnjuk: Stalin – Diktaattorin uusi elämäkerta. Englanninkielisestä laitoksesta suomentanut Matti Kinnunen. 480 s. Otava, 2019.

Josif Stalin on kunniassaan nyky-Venäjällä. Häntä ihaillaan tehokkaana johtajana ja hänen hirmutekojaan vähätellään.

Stalinin puolustajat eivät yritä enää kiistää tehtyjä rikoksia. Heidän mukaansa sortovaltaa lietsoivat kuitenkin alemman tason viranhaltijat ja salaisen poliisin päälliköt, salassa Stalinilta.

Silti Venäjällä tehdään myös kriittistä tutkimusta Stalinin ajasta. Oleg Hlevnjukin kirjoittama uusi elämäkerta romuttaa putinilaisen uudelleentulkinnan täydellisesti. Se osoittaa, että aloitteet hirmutekoihin tulivat nimenomaan Stalinilta, joka laati suunnitelmat ja seurasi tarkasti täytäntöönpanoa.

 

Oleg Hlevnjuk on Venäjän valtionarkiston johtava tutkija. Hän kirjoitti Yalen yliopiston tilaamaa elämäkertaa viisi vuotta.

Stalinin ajasta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja analyyseja, joissa kerrotaan, kuinka georgialainen vallankumousmies nousee neuvostovallan huipulle ja muuttuu miljoonia ihmisiä murhaavaksi vainoharhaiseksi tyranniksi.

Hlevnjuk on saanut käyttöönsä aiemmin tutkimatonta arkistomateriaalia ja pystyy täydentämään kuvaa diktaattorin persoonasta, elämäntavoista ja valtajärjestelmästä.

Stalin oli pitkään oppi-isänsä Leninin varjossa. Tämän kuolema vuonna 1924 synnytti neuvostojohdossa armottoman valtataistelun, jonka kuvioita Hlevnjuk selvittää tarkasti. Leninin varoituksista huolimatta kamppailu päättyi Stalinin voittoon.

Hlevnjukin mukaan Stalin osasi manipuloida ihmisiä ja odottaa oikeaa hetkeä. Hän esiintyi puolueyhteisön uskollisena jäsenenä ja naamioi todelliset aikeensa. Diktaattorina Stalin käytti porkkanaa ja keppiä pitääkseen otteessaan sekä lähimmät kumppaninsa että miljoonat neuvostokansalaiset.

Myös muut neuvostojohtajat päättivät kansalaisten elämästä ja kuolemasta, mutta olivat samalla itse Stalinin ja turvallisuuspoliisin armoilla.

 

Josif Stalin.

Josif Stalin. © United States Library of Congress

Stalinin valtakaudella pidätettiin keskimäärin miljoona ihmistä vuodessa. Osa heistä ammuttiin, osa kuoli leireillä.

Hlevnjuk piirtää uusien dokumenttien avulla hirvittävän kuvan pakkokollektivoinnista, joka johti mittavaan nälänhätään.

Paikallisten virkamiesten ja bolševikkiaktivistien johtamat joukot ryöstivät talonpojilta viljan, vihannekset, lihan ja maitotuotteet. Talonpoikia piestiin ja karkotettiin Siperiaan.

Nälänhätä saavutti huippunsa talvella 1932–1933. Uhrien määrä nousi miljooniin.

Hlevnjuk kertoo mielenkiintoisia yksityiskohtia Stalinin elämäntavoista. Hänellä oli tapana kutsua läheisimpiä työtovereitaan iltaisin datšalleen syömään, juomaan, kuuntelemaan musiikkia ja katselemaan elokuvia. Väliin ryypättiin kunnolla, joskus tanssittiin.

 

Sodan jälkeen Stalinin henkilöpalvontaa vahvistettiin voitolla natsi-Saksasta. Hlevnjukin mukaan Stalin oli kuitenkin heikko sotapäällikkö. Hän menetti sodan alkuvaiheessa toimintakykynsä ja vetäytyi datšalleen. Epäonnistumiset pantiin alaisten pelkuruuden tai petturuuden tiliin.

Historiantutkijat ovat kiistelleet siitä, oliko Stalinin tuhoisan toiminnan taustalla hulluutta vai laskelmointia. Hlevnjukin mukaan kysymys oli ennen kaikkea herpaantumattomasta vallanhimosta.

Kaikesta huolimatta suuri osa venäläisistä etsii lääkkeitä maan nykytilaan kääntämällä katseensa stalinilaiseen menneisyyteen. Hlevnjuk pelkää, että katkeruus ja tietämättömyys historiasta johtavat siihen, että 2000-luvun Venäjä toistaa 1900-luvun virheet.

Valinnat
muistelmat

Elton Johnilla on ironian- ja todellisuudentajua.

runokokoelma

Tämänilmaiset sanallistaa vaiettua aihetta.

runot

Nokturno.fi on laadukas runoussivusto.

kuvataide

Arkitavara leikkii uusin merkityksin Anu Tuomisen näyttelyssä.

elokuva

Helene Schjerfbeck -elokuva on komea vain ulkoisesti.

levytärpit

Bror Gunnar Janssonin "true crime blues" perustuu tositapahtumiin muttei mässäile murhilla.

Sisältö