Ironinen Kekkonen

Veijariromaani pohtii Kekkoslovakian olemusta.

ROMAANI 02.03.2018 06:00
Jari Olavi Hiltunen

Pekka Seppänen: Nyman. 477 s, Otava, 2018.

Talouselämä-lehden entisen päätoimittajan Pekka Seppäsen (s. 1960) esikoisromaani Nyman alkaa syksystä 1986. Urho Kekkonen on juuri kuollut.

Kirjan Kekkonen on kuitenkin lavastanut oman kuolemansa ja seuraa hautajaisiaan Hietaniemen kellotornista. Kun kertoja löytää vahingossa Kekkosen piilopaikan, tämä esittäytyy Nymaniksi.

Pääosa veijaritarinasta tapahtuu New Yorkissa, jonne Nyman on muuttanut. Hän houkuttelee kertojan luokseen useamman kerran. Tapaamisissa Bronxin kaduilla Nyman muistelee vuosikymmeniään maan johdossa.

Kertoja on mukaelma Pekka Seppäsestä: toimittaja ja Tapiolan kasvatti, joka kiinnostuu tahtomattaan Nymanista. Presidentti kohtelee toimittajaa ensin ystävällisesti mutta ei luota tähän.

Hänellä on kuitenkin tälle erityistehtäviä. Iso osa romaanista on Nymanin ruutupapereita, joihin kirjoitetut muistelmapätkät pitäisi saada suuren yleisön tietoon.

Romaani piirtää ironisesta Kekkosesta ajoittain koskettavan kuvan. Fokus on Kekkosen puuhissa, mutta näkökulma on laajempi. Nyman on reipashenkinen kannanotto siihen, miten kansakunnasta kasvoi Kekkoslovakia, yhden miehen valtio.

 

Seppäsen fiktiodebyytti lähtee käyntiin ensi starttauksella. Vauhdikas tyyli ei mene liiallisuuksiin, vaikka pilkkakirves heiluu joka sivulla. Pituutta on aivan liikaa lukuromaaniksi.

Nyman on terävä analyysi suomalaisen politiikan prosesseista. Siitä voi jopa oppia.

Valinnat
SARJAKUVA

Lapsille julkaistaan niukasti laatusarjakuvaa. Onneksi on Benjamin.

Teatteri

Akse Petterssonin tulkinta nykyajasta järkyttää.

Runokokoelma

Helena Sinervo visioi yhdessä hetkessä kokonaisia maailmoja.

ympäristöTaide

Moderni Stonehenge vaihtui tuikitavallisiin kivenlohkareisiin.

Sarjakuvatärpit

Sisältö