Mitä tapahtuu todella?

Marisha Rasi-Koskisen REC on levottoman maaginen romaani.

romaani 04.09.2020 06:00
Outi Hytönen

Jos Marisha Rasi-Koskisen romaani REC kuvitettaisiin, voisi kuvataiteilija Jussi Kiven Hämäräperäisten tutkimusmatkojen (Into, 2015) tai hänen muiden valokuvaprojektiensa tuloksista löytyä täsmälleen sopivaa materiaalia.

Kuvittamisen mahdollisuus tulee helposti mieleen, sillä REC sisältää tarkkoja selostuksia valokuvista ja kuvasarjoista. Toisaalta ne ovat niin taitavasti kirjoitettuja, että elävä kuvitus syntyy lukiessa mielikuvituksenkin voimin. Rasi-Koskinen harrastaa itsekin valokuvausta, joten Kivi saattaisi jäädä kuvittajavalinnassa kakkoseksi. Aavemaisten epätilojen ja kadonneiden tarinoiden kuvaaminen on kuitenkin heitä yhdistävä tekijä.

 

Kirjailijuus ja valokuvaharrastus yhdistyvät REC:n sisältämissä paikoin aforistisissa jaksoissa, joissa pohditaan tarinan ja valokuvan kykyjä esittää ja kertoa. Romaanin motto kuuluu: ”Valokuvaaminen on tappamista.

Päähenkilöt Lucas ja Cole harrastavat kuvaamista. Heidän ystävyytensä tiivistyy taiteellisten projektien myötä. Läheisyyteen liittyy myös julmaa vallankäyttöä. Cole kertoo kaksoisveljestään Nikistä, jota perhe piilottelee kodissaan. Jää epäselväksi, missä Nik on tai onko häntä edes olemassa.

Kirjan toinen osa muodostuu valokuva- ja dokumenttimateriaalista, jonka esittelystä sukelletaan kymmeneen tarinaan. Tarinat liittyvät jotenkin toisiinsa, mutta sidokset ovat sumeita:

Jokainen ihminen sepittää tarinoita maailmasta ja itsestään. Tarinat sivuavat toisiaan, mutta sopivat yhteen vain sieltä täältä, kokonaisuus jonka ne muodostavat on pelkkä sopimus.

 

Marisha Rasi-Koskinen.

Marisha Rasi-Koskinen. © Miikka Pirinen/S&S

Useimmat jälkipuoliskon tarinat sijoittuvat outoon kaupunkiin, jossa on kadonnut ihmisiä. Kolmihenkisen perheen isä ja äiti pidätetään, ja poika katoaa sillä välin autosta. Seikkailua etsivät vaihtoehtoturistit haluavat tutustua salaisiin kohteisiin paikallisten opastuksella. Kaiken nähnyt matkakirjailija muuttuu turisminvastaiseksi.

Kaupungissa on uhkaava ilmapiiri. Tarinoissa liikutaan erikoisissa tiloissa rakennustyömaista hautausmaalle ja matkailijoiden paratiisina markkinoidulle leirintäalueelle. Rasi-Koskinen luo aivan omanlaisiaan arvoituksellisia maailmoja, joissa on paljon tuttua, mutta silti ollaan irti ajasta ja paikasta.

Kerronta ei rajoitu sisäisen puheen käyttöön. Mielten kerroksista tehdään osa maailmaa. Kertoja saattaa jotain sanottuaan esittää vaihtoehtoja tai jopa kumota sanomansa saman tien.

Jos romaanilla ei ole kokoavaa, yksiselitteistä loppua, puhutaan avoimesta lopusta. REC on tuohon sanontatapaan peilaten avoin romaani. Jokaisessa luvussa on paljon kohtia, joissa tapahtumat voisivat nyrjähtää aivan toiseen suuntaan, eikä lopulta ole lainkaan selvää, mitä tapahtuu todella.

Kun romaanin luettuani palasin alkuun, teksti tuntui kuin jatkuvan lopusta. Selviäisikö toisella lukukerralla, mitä oikeastaan tapahtui? Arvelen totuuden jäävän pimentoon, vaikka lukisi viisi kertaa. Se ei haittaa.

Kirja on niin levoton ja arvoituksellinen, ettei tunnu lainkaan mahdottomalta, että sen sivuilla olisi toisella lukukerralla jotain aivan muuta. REC tekee maailmasta asteen verran maagisemman paikan elää.

 

Marisha Rasi-Koskinen: REC. 647 s. S&S, 2020.

Valinnat
dokumentti

Dokumentti Alvar Aallosta ei kaihda ristiriitoja.

Teatteri

elokuva

Ina Weisse teki elokuvan klassisen musiikin ankarasta maailmasta.

näyttely

Mika Vainio sai muistonäyttelyn Kiasmaan.

levytärpit

Armas Järnefelt oli mykkäkauden elokuvasäveltäjä.

Sisältö