Suurliikemiehen perintö

Arvio: Alfred Kordelinin säätiön satavuotishistoriikki tilittää tieteen ja kulttuurin apurahat elävästi.

Tietokirja 23.10.2020 06:00
Tero Alanko
Ilmari Kianto sai avustusta jo vuonna 1918. Kahden vaimon loukossa eläneellä kirjailijalla oli rahahuolia. Lapsiakin oli seitsemän.
Ilmari Kianto sai avustusta jo vuonna 1918. Kahden vaimon loukossa eläneellä kirjailijalla oli rahahuolia. Lapsiakin oli seitsemän. © Säätiö-kirjan kuvitusta/Museovirasto

Marraskuussa 1917 suurliikemies Alfred Kordelin vietti syntymäpäiviään Mommilan kartanossa Hausjärvellä. Paikalle ryntäsi joukko venäläisiä sotilaita, jotka halusivat aseita ja ruokaa. Tutkittuaan talon sotilaat lähtivät viemään juhlaseuruetta rautatieasemalle. Suojeluskuntaosasto yritti pysäyttää heidät. Kordelin kuoli seuranneessa sekasorrossa ja ammuskelussa.

Porvarilehtien mukaan Kordelin oli punaisen väkivallan uhri. Vasemmiston näkemys oli päinvastainen. Sen mukaan syyllisiä olivat lahtarit.

Niin tai näin, Kordelin jätti jälkeensä huomiota herättäneen testamentin. Kouluja käymätön merimiehen poika oli naimaton ja lapseton. Hän testamenttasi suuren osan omaisuudestaan säätiölle, jonka oli määrä tukea tiedettä, taidetta, kirjallisuutta ja kansanvalistusta.

Kaikkiaan Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston perustamiseen oli käytettävissä noin 40 miljoonaa markkaa (nykyrahassa 14,4 miljoonaa euroa). Se oli ajan mittapuulla valtava summa.

Valinnat
Romaani

Arvio: Laura Gustafssonin Rehab karnevalisoi planeettamme kohtalonkysymykset.

Levy

Arvio: Hannu Salama tarkastelee Suomen historiaa ja tykittää psykedeelissävyistä ajankuvaa.

Kuvataide

Rodney Graham leikkii taiteen ja maskuliinisuuden kliseillä.

Sarjakuva

Antologia summaa sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kallion tähänastisen uran.

Muotoilutärpit

3 ajankohtaista designpoimintaa.

Sisältö