Tove Jansson innoitti – Luke Pearson tekee menestyssarjaa

Taiteilija on noussut nopeasti brittisarjakuvan uuden aallon kärkeen.
Harri Römpötti
Kirjat 16.11.2015 18:30

Ennen sarjakuvia pidettiin lastenviihteenä ja niiden epäiltiin jopa turmelevan piltit. Lapset lukevat yhä Aku Ankkaa ja Muumeja, mutta uusia lastensarjakuvia ilmestyy harvoin. Yksi poikkeus on Luke Pearsonin Hilda-sarja, josta on tullut menestys Euroopassa.

”Ei minulla oikeastaan ollut suurta hinkua tehdä lapsille. Alussa oli vain idea maailmasta, jonka halusin luoda. Tajusin vasta vähitellen, että olin tekemässä lastensarjakuvaa, mutta ei se haitannutkaan”, Pearson kertoi Helsingin sarjakuvafestivaalilla alkusyksystä.

Hilda asuu laaksossa hirsimökissä vuorten ja metsien keskellä. Maisema muistuttaa Skandinaviaa. Sarjan brittiläinen kustantaja Nobrow on verrannut Pearsonin luomaa maailmaa Tove Janssonin Muumilaaksoon.

Pearson myöntää auliisti, että Tove Jansson on ollut ilmeinen ja vahva vaikute. Lapsena hän tosin tunsi Muumit lähinnä japanilaisesta tv-animaatiosarjasta. Muumi-kirjat hän luki uudestaan opiskeluaikoina.

”Muistin Janssonilta tunnelman, että ulkona on jotain pelottavaa, mutta muumit eivät ole todellisessa vaarassa. Yritin saada samaa Hildaan”, Pearson sanoo.

 

Hildan hahmo syntyi jo varhain Pearsonin luonnoskirjoihin, vaikkei hän tiennyt, mihin käyttäisi sitä. Lopulta Hilda sopi maailmaan, jota Pearson alkoi hahmotella opiskellessaan. Hän valmistui kuvittajaksi vuonna 2010.

Hildan maailman pohjana ei kuitenkaan ollut Muumilaakso. Pearson kiinnostui kartoista ja päätti laatia Islannin kartan, jonka kuvitti skandinaavisella kansanperinteellä. ”Hildan maailma tulee siitä, vaikkei se ole Islantikaan.”

Vuosien varrella muumeihin ilmestyi sisäisiä ristiriitoja, koska Jansson ei alun perin suunnitellut hahmoistaan kirjojen ja sarjakuvien laajaa kokonaisuutta. Myöskään Pearson ei aluksi ajatellut Hildasta jatkuvaa sarjaa, mutta hän sanoo välttyneensä suurilta epäjohdonmukaisuuksilta.

”Lähinnä piirrostyylini on muuttunut”, Pearson sanoo.

Se ei oikeastaan pidä paikkaansa. Tyyli on pysynyt suunnilleen samana, mutta taso parantunut, sitä mukaa kun Pearson on kehittynyt piirtäjänä.

Klassinen ja selkeä tyyli voi näyttää pettävän yksinkertaiselta. Sujuva kerronta virittää hienovaraisen tunnelman.

Suomeksi ilmestyneessä ensimmäisessä osassa Hilda ja kivipeikko vilkas pikku päähenkilö kohtaa otuksen, joka tuntuu pelottavalta. Mutta ennakkokäsitykset osoittautuvat usein vääriksi.

Ensimmäinen albumi julkaistiin Britanniassa vuonna 2010. Sarjaa on ilmestynyt neljä osaa. Niissä Hilda kohtaa muun muassa keskiyön jättiläisen ja lintujen paraatin. Albumeja on julkaistu ranskaksi, saksaksi, italiaksi, puolaksi ja tanskaksi.

 

Pearson on tehnyt sarjakuvia myös aikuisille. Hän on noussut nopeasti brittisarjakuvan uuden aallon kärkeen. Hän piirtää kuvituksia muun muassa The Guardianille ja The New York Timesille ja aikakauslehdille Wired ja The New Yorker.

”Lapsia kohtaan on isompi vastuu kuin aikuisille suunnatuissa töissä. En yritä opettaa Hildalla lapsille mitään, mutta tarinassa on moraali. Väkivaltaakin voi olla mukana vähän, mutta yritän huolehtia, ettei Hilda koskaan ratkaise ongelmia sillä.”

Pearson arvostaa lapsia lukijoina erittäin paljon. ”He ovat ihan eri tasolla kuin aikuiset. Tekijä eli minä en kiinnosta lapsia ollenkaan. He kyselevät Hildasta ja muista hahmoista – ja Hildan maailmasta, johon uppoutuvat.”