Planeetan valtiaat

Bakteerit ovat maailmanhistorian mahtitekijöitä.

Tietokirja 07.02.2020 06:00
kari salminen
Matti Vuento: Bakteerien planeetta. 398 s. Gaudeamus, 2019.
Matti Vuento: Bakteerien planeetta. 398 s. Gaudeamus, 2019.

Ihmistä vaivaa hybris niin kuin jumalia uhmanneita antiikin sankareita. Ylimieli tekee meistä elämämme ja planeetan herroja.

Biokemian emeritusprofessori Matti Vuennon kirja Bakteerien planeetta pudottaa kivasti maan pinnalle. Se on viime vuoden vaikuttavin suurelle yleisölle tehty tiedekirja.

Viiteapparaatti on paikoillaan, mutta se ei häiritse elämysputkea.

Ei tälle scifi pärjää. Vuento esittelee maapallon todelliset valtiaat.

Jos nimi olisi ollut ”Bakteerien maailma”, se olisi antanut kuvan bakteerien omasta maailmasta. Oikea nimi sanoo suoraan, ketkä tai mitkä tätä palloa hallitsevat.

 

Bakteerit polveutuvat ensimmäisistä eliöistä, ja ne ovat tehneet sekä planeetasta että elävistä olennoista, myös meistä, sellaisia kuin me olemme. Ja ne tekevät sitä joka päivä.

Bakteeristomme pitää meidät käynnissä ja toiminnassa. Jotkut sairastuttavat ja tappavat. Koko elämän prosessi kihisee jokaisessa meissä kaiken aikaa.

Kirja kertoo bakteereista mutta myös arkeoneista, jotka yhdessä kuuluvat ”alkeistumallisiin eliöihin eli prokaryootteihin”.

No, se termeistä. Asia on suorastaan vaikuttavan elämyksellistä. Alkeista päästään kohta ruton, pernaruton, tuberkuloosin, koleran, kupan ja tippurin kurjuuksiin. Eivätkä ne ole vain biologian ja lääketieteen asioita vaan historiaan vaikuttaneita mahtitekijöitä.

Keskiajalla rutto tappoi isot määrät eurooppalaisia. Jos bakteerit surmasivat 1500-luvun puolivälissä 7–15 miljoonaa alun alkaen 25-miljoonaisesta atsteekkiväestöstä, se jo tuntui. 1700–1800-lukujen tuberkuloosiepidemia on tuttu myös taiteen ja kirjallisuuden histo-rioista.

Lepra tai spitaali taas on raamatullista kertomaa. Todennäköisesti Aleksanteri Suuren joukot toivat taudin Eurooppaan.

Vuonna 80 eaa. kreikkalaisia joukkoja vastaan toisen kerran hyökänneet persialaiset kärsivät punataudeista ja rutosta. Napoleonin Venäjän-retki päättyi tuhoon mikrobien vuoksi.

Maapallon ensimmäiset asukkaat alkoivat muuttua todellisuudeksi eli havaintojen kohteiksi jo antiikin aikana, mutta tekniikan ja tieteen kehityksen myötä niistä tuli mitattavia, tarkkailtavia ja manipuloitavia seuralaisiamme. Sen seurauksena saatiin antibiootit.

Iso elämys kirjaksi – jos vatsa ja hermot kestävät.

Bakteeritaudit ovat myös kulttuurisia. Ranskalaiset kutsuivat aikanaan kuppaa napolintaudiksi, englantilaiset ja italialaiset ranskantaudiksi. Venäläisille se oli puolantauti, puolalaisille turkintauti ja turkkilaisille kristittyjen tauti. Bakteerit alustavat toiseuden merkit ja kulttuuri tekee niistä semanttisia aseita.

Nykytuttuja ovat matkoilla hankitut enterobakteeritartunnat vatsanväänteineen. Vaikka paljon tiedetään, mysteeriä on yhä ympärillä.

Ihmisen mikrobiseuralaiset eli ihmisen ”mikrobiomi” on ihmeellinen. Suoliston mikrobien määräksi arvellaan nyt 38 tuhatta miljardia. Normaalisolujen määrä on samaa luokkaa. Tämä kisa menee tasan ”meidän” ja bakteerien välillä.

 

Geenivarasto onkin sitten toinen juttu. Arvellaan että ruoansulatuskanavan mikrobien geenejä on 150-kertainen määrä ihmisen omiin geeneihin verrattuna.

Bakteerien planeettaa lukiessa tulee melkein joka sivulla huokailleeksi jotenkin että ”ei voi olla totta”, ”mitä?” ja ”ihmeellistä”. Sivuilta aukeaa uusi maailma, joka on vanhin maailma: toinen elämä, joka on tätä elämää.

Iso elämys kirjaksi – jos vatsa ja hermot tämän kaiken tiedon kestävät.

Valinnat
KUVATAIDE

Kiasman näyttelyssä ihmislaji ei ole pääosassa.

muotoilutärpit

Arabian verkkosivustolta voi tilata astiaston kotiinsa vuodeksi kuukausimaksulla.

elokuva

Terrence Malick kysyy, miten pahuutta voi vastustaa.

tietokirja

Työnantajien ja palkansaajien suhde on aina ollut myrskyisä.

romaani

Mustan viikingin tarina on kaunokirjallisuutta mutta perustuu tutkittuun tietoon.

Sarjakuvat

Guido Buzzellin kuvasto voi olla veistoksellisen kaunista tai painajaismaisen sairasta.

Sisältö