Taisteluni-saagan viimeinen osa

Arvio: Vuosikymmenien kohutuin omaelämäkertasarja sai vahvan päätöksen.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

’Pääsi on kuin pata, kaikesta mikä sinne joutuu tulee soppaa.”

Näin Karl Ove Knausgårdin paras ystävä toteaa Taisteluni-romaanisarjan kirjoittajalle viimeisessä, kuudennessa osassa.

Soppaa norjalainen hämmentää omaelämäkerrallisesta kirjoittamisesta, lastenhoidosta, Adolf Hitlerin nuoruudesta, masennuksesta, asioiden nimeämisestä, pahuudesta, kirjallisuusesseistä. Muun muassa. Katriina Huttunen suomentaa jälleen mutkattomasti Knausgårdin materian, hengen ja rytmin.

Knausgård on luonut oman tyylin. Hän kuvaa millintarkasti näkemäänsä ja miten se vaikuttaa mielialoihin. Välillä kertoja suistuu hysteriaan, mutta erittelee jo vauhdissa mitä tapahtui. Aikaa venytetään. Kauppamatka kestää kuusi sivua.

Kirjalijan tavaramerkkinä voi pitää punnittua ja itsetietoista kelailua, joka kumpuaa syyllisyydestä. Taisteluni ei ole kuitenkaan löperöä terapiakirjallisuutta. Knausgård käsittelee ahdistuksiaan analyytikon tavoin, ei kuten potilas.