Timo Harakka

Vilttiketjun julkkisena itseään pitäneen journalistin poliittinen ura alkoi 1990-luvun kokeiluista.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Peruskoulun viimeisellä luokalla Äänekoskella Timo Harakka keksi, että kirjoitetaan aine siitä, mitä kukin arvelee tekevänsä kymmenen vuoden kuluttua. 14-vuotias Harakka näki olevansa Jyväskylässä. Parina kesänä hän olisi työskennellyt kesätoimittajana ja päässyt sitten urheilutoimittajaksi Keskisuomalaiseen.

Nyt hän on 32-vuotias, vapaa toimittaja Uudellamaalla. Harakka kuuluu samaan ”vihaisten nuorten miesten” sukupolveen kuin Kari Kontio tai Tuomas Nevanlinna ja Saska Saarikoski, mutta pitää itseään ”vilttiketjun julkkiksena, joka pyydetään paikalle, jos Saskalle ei sovi”.

Vuonna 1990 Timo Harakasta tuli Vihreän Langan päätoimittaja, ja vuosi sitten hän sai potkut. ”Minulla oli vääriä mielipiteitä. Tilanne kertoo vihreän liikkeen kehityksestä. Ensin yritettiin kehittää keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, koska puoluelehdet olivat passé. Idea oli se, että valtion tuella hankittaisiin vaihtoehtoista lukijakuntaa, ja kyllä se onnistuikin. Lehdellä oli parhaimmillaan viisituhatta tilaajaa. Se oli kolmoslehden asemassa niille, jotka olivat kiinnostuneita muistakin kuin politiikan sisäpiirijutuista. Tämä asema sitten muuttui radikaalisti. Vihreiden henki kääntyi sisäänpäin, ja alkoi tulla paineita puolueaineiston julkaisemiseen.”

Ristiriidoista huolimatta Harakka oli eduskuntavaaliehdokkaana. Hän sanoo olevansa sen verran naiivi, että rohkaisi itsensä testiin.

”Onko idiksilleni kaikupohjaa? Se nähdään, kun ihmisiltä pyytää heidän ääntään.”

Kristina Carlson