Sankariyrittäjiä ja loiseläjiä

Ayn Randin tiiliskiviromaanin maailma on yhdelle kauhugalleria ja toiselle paratiisi.

ROMAANI 12.01.2018 06:00
JYRKI ALENIUS

Ayn Rand New Yorkissa elokuussa 1957. © NEW YORK TIMES / MVPHOTOS

Kirja on kuuluisa ja erittäin luettu, mutta suosion salaisuus ei selviä ensimmäisellä, toisella eikä viimeiselläkään sivulla.

Venäläissyntyisen, aikuisiällä Yhdysvaltoihin muuttaneen filosofi-kirjailija Ayn Randin (1905–1982) teosta Kun maailma järkkyi ei kuitenkaan käy ohittaminen olankohautuksella – siksi merkittävä se on tietyntyyppisen taloudellis- yhteiskunnallisen ajattelun kiteytyksenä.

Itsekkyyden ilosanomaa saarnanneen Randin maailmankuvasta ovat innostuneet vuorollaan niin Nobelin palkinnon saaneet taloustieteilijät Friedrich Hayek ja Milton Friedman kuin pankkiirit Alan Greenspan ja Björn Wahlroos.

Myös massamurhaaja Anders Behring Breivikin väitetään saaneen vaikutteita randilaisesta yli-ihmisopista.

 

Kun maailma järkkyi on pitkäveteinen ja omituinen kirja. Sen yrittäjäsankareiden, Dagny Taggartin ja Hank Reardenin maailma hahmotellaan yhteiskuntakriittisin vedoin: kirjan kuvaama Yhdysvallat ei ole tarpeeksi vapaa todellisen kapitalistin kasvaa, innovoida ja kehittyä. Yhteishyvän asialla oleva kollektivistinen valtio onkin riistäjä ja kaiken todellisen kehityksen este.

Lopulta Yhdysvallat tuhoutuu, mutta yrittäjäsankarit pelastautuvat rakentamaansa paratiisiin John Galt -nimisen insinööriprofeetan johdolla.

 

Randin filosofia kiteytetään usein ajatukseen, jonka mukaan yksilö on vastuussa vain itsestään ja itselleen.

Mikään muu taho kuten valtio, kirkko tai perhe ei voi määrätä yksilön velvollisuuksista.

Immanuel Kantin kuuluisan kategorisen imperatiivin yksi muotoilu oli se, että toista ihmistä pitäisi aina ajatella päämääränä, ei välineenä. Randin maksiimi kuuluisi jotenkin näin: älä ajattele toista ihmistä ollenkaan, vaan keskity innovointiin ja uusien tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen.

Sieltä se hyvä tulee, ei mistään huttuisesta humanismista.

Ayn Rand: Kun maailma järkkyi. Suomentanut Jyrki Iivonen. 1 521 s. Minerva, 2017.

Ayn Rand: Kun maailma järkkyi. Suomentanut Jyrki Iivonen. 1 521 s. Minerva, 2017.

Maailmassa, jossa jaetaan niukkuutta, luulisi itsekkyyden johtavan vain riistoon, epätasa-arvoon ja sotiin. Paitsi jos Randin tapaan ei uskokaan taloudellisten resurssien niukkuuteen, vaan niiden liki loputtomaan riittävyyteen ja ihmisjärjen äärettömään kekseliäisyyteen.

Kirjan luvussa Riistäjät ja riistetyt Rand antaa henkilöidensä keskustella:

Minä muistelen koko ajan, miten meille koulussa sanottiin, että auringon energia on vähenemässä ja että joka vuosi on aikaisempaa kylmempää. Muistan ihmetelleeni, millaista maailman viimeisenä päivänä olisi. Luulen että se olisi… juuri tällaista. Ilma kylmenisi ja kaikki pysähtyisi.

Minä en koskaan uskonut tuohon tarinaan. Minä ajattelin, että siinä vaiheessa, kun aurinko olisi kuluttanut itsensä loppuun, ihmiset olisivat löytäneet jonkin korvaavan ratkaisun.

 

Leikkisästi sanottuna: kunhan luovumme niukkuuden ajatuksesta, kaikille riittää.

Tämän toteutuminen edellyttää Randin kaavailuissa laissez- faire-järjestelmää, jonka sankareita ovat kaikki kekseliäät ja tuotteliaat, ne jotka eivät pyydä apua valtiolta eivätkä sitä saa.

Tällaista ”puhdasta” kapitalismia säätelisivät ainoastaan omistamisen muotoja ja rajoja määrittelevä lainsäädäntö ja sopimusvapaus.

Rand kirjoitti romaanien lisäksi filosofisia esseitä. Sitaatti hänen itsekkyyden hyvettä koskevasta tutkielmastaan on suorastaan kutkuttava:

Mikä tahansa yhden ihmisen väitetty ’oikeus’ ei voi olla oikein, jos se johtaa vääjäämättä toisen ihmisen oikeuksien loukkaamiseen.”

Valinnat
NOVELLIKOKOELMA

Zinaida Lindénin novellit ylittävät rajoja.

TIETOKIRJA

Omaleimaisen arkkitehtuurin aika on ohi.

SARJAKUVA

Karibialainen sarja -albumi huokuu kapinaa ja magiaa.

Lastenkirja

Tuore lastenkirja kuvaa surua viiltävästi.

SARJAKUVATÄRPIT

Sisältö