Rouhein ruuduin

Kolme sarjakuvauutuutta arviossa.

sarjakuvat
Teksti
Jyrki Jantunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ihminen ei ole koskaan niin vanha, ettei ajattelisi lapsuuttaan. Tunne on tuttu: lapsuus on läsnä tavaroissa, tuoksuissa, auringonsäteessä. Timo Mäkelä (s. 1951) kertoo Lapsen kengissä -kirjassa rouhein ruuduin ja viisain sanoin vanhenemisesta. Melankolinen tarina on hänen omansa, vaikka se voisi olla lukijan. Mäkelä katsoo taaksepäin ja kertoo, millaiseksi ja miksi on kasvanut vuosikymmenten – pienen hetken! – aikana. Silti arvoitus säilyy ja ihme pysyy.

Tulevaisuus pelottaa, mutta ratkaisut on tehtävä nyt. Saari ”jossakin lännessä” on lähes tyhjä. Työ lähti, ihmiset perässä. Minä olen saari on monitasoinen jännityskertomus, jossa nuoren miehen on otettava lopullinen askel. Metsästysretki nostaa pintaan vanhat kaunat ja uskomukset. Elämän puolesta on annettava uhri –  mutta mikä se voi olla, kun tulevaisuus on kuollut? Mika Lietzénin (s. 1974) tarina hätkähdyttää. Eihän se noin voi mennä! Aukeamat on tehty taidolla, jota voi ihailla.