Kuuntele  mustikkaa

Luontoyhteys voi olla pohjoismaisen onnen salaisuus.

Valdur Mikita: Kantarellin kuuntelun taito. Suom. Anniina Ljokkoi. 190 s. Sammakko, 2018.

Mitä me me olemme ja mistä tulemme? Biologi, semiootikko ja esseisti Valdur Mikita (s. 1970) pohtii ensimmäisessä suomennetussa teoksessaan virolaista ja suomalais-ugrilaista identiteettiä. Mikita määrittelee virolaisen sivistyksen kahtiajakoiseksi. 1700- ja 1800-luvuilla syntyi sekä matriarkaalinen itämerensuomalainen että patriarkaalinen eurooppalainen kulttuuri, jotka elävät yhä rinnan. Jatkumoa eivät katkaisseet edes neuvostokauden kyyditykset ja maastapako.

Mikitan mukaan Baltoskandian kansoja yhdistää arkinen luontoyhteys ja ympäristön aistimisen herkkyys. Se on hyvinvoinnin avaintekijä. Mikitan mukaan ihminen, jonka sydämessä on tilaa luonnolle, on muita onnellisempi. Siihen perustuu Viron ja Pohjoismaiden menestys onnellisuusmittauksissa.

Mikita leikkaa pienestä suureen kursailematta. Esimerkiksi piha symboloi kosmosta virolaisessa mielenmaisemassa. Se on ”meidän näkyjemme salainen varalentokenttä”.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Valinnat
dekkarit

Dekkarikatsauksen pelon maantiede yltää Karjalasta Irlantiin.

Runokokoelma

Claes Andersson katsoo taivaanrantaa ruohonjuuritasolla.

elokuva

Thomas Vinterberg ohjasi monikansallisen tragedian.

ROMAANI

Rachel Cusk pohtii, mistä identiteetti rakentuu.

sarjakuva

Bois-Mauryn tornien isä Hermann Huppen kuuluu realistisen sarjakuvan mestareihin.

sarjatärpit

Escape at Dannemoraa karumpaa realismia saa hakea.

Sisältö