Lapsuuden sankarit kompasseina

Petri Hiltusen Kalkkaro teki historiaa.

sarjakuva
Teksti
Matti Komulainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sata vihkoa länkkäriä. Petri Hiltusen Kalkkaro on ennätys lajissaan – pitkäikäisin suomalainen western-sarjakuva. Hiltunen aloitti tarinan piirtämisen vuonna 2005. Elokuussa julkaistaan sadas vihko.

1860-luvun lopun Yhdysvaltojen eteläosiin sijoittuva Kalkkaro ilmestyy nykyään sanomalehti Kalevassa. Sen stripeistä kootaan 12 liuskalehteä vuodessa. 1950-luvun sarjakuvaformaatin jatkumossa riittää työtä.

”Teen päivittäissarjaa kolmen kuukauden paketin neljä kertaa vuodessa, 78 strippiä kerrallaan. Siihen kuluu reilu kuukausi”, Hiltunen, 52, summaa.

Kalkkaroa on kertynyt 15 vuodessa yli 4 500 strippiä. Niiden lisäksi toimenkuva venyy opettamisesta tilaustöihin.

”Luennoin ja teen kaikkea missä tarvitaan piirtäjää. Mainoskuvia firmoille, kirjan- ja levynkansia, bändipaitoja, kuvituksia roolipeleihin – ja omia albumeja.”

Hiltunen on Suomen tuotteliaimpia sarjakuvataiteilijoita. Kalkkaron ohella skaala ulottuu scifistä ja fantasiasta Shakespearen Macbeth-tulkintaan ja antiikin Ksenofonin sotakertomuksista euroviisuvoittaja Lordin nimikkosarjakuviin.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kuvaukset Vala auringolle (1997) ja Aavetanssi (2000) ovat tekijälle itselleen pääteoksia.

”Niissä minulla oli paljon sanottavaa ja tein mittavan taustatyön saadakseni faktat oikein. Uskon niiden myös kestäneen aikaa. Yhdysvaltain etnisten vähemmistöjen kohtelu puhuttaa tänäkin päivänä.”

Kalkkaroa on kertynyt 15 vuodessa yli 4 500 strippiä.

Villi länsi koukutti 1970-luvun kasvatin. Aihepiiriin törmäsi kaikkialla. Tex Willer sopi juniorilukijalle. Morgan Kane, Jonah Hex ja Ken Parker vetosivat varttuneempiin.

”Oli sarjiksia, kioskilukemistoja, televisiosarjoja ja leffoja. Keräilin purkkatarroja ja leikin pienillä muoviäijillä. Veljekset-tv-sarjan Kurt Russellin esittämää valkoista intiaania ihailin syvästi. Hänen hahmostaan tarttui jotain Vala auringolle -albumin Michaeliin. Kalkkaro taas on lähimmin sukua Tex Willerille, jonka yliluonnollisista tarinoista pidin eniten.”

Hiltunen tunnustaa rakastavansa westerniä edelleen, mutta ”kriittisemmin, aikuisen silmin”. Luomistyö juontuu niin ikään lapsuuden vahvoista scifi- ja fantasiaelämyksistä.

”Tv-sarjat Näkymätön mies, Apinoiden planeetta ja Avaruusasema Alfa tekivät minusta pikkupoikana scifi-fanin, joka olen nyt. Ne ovat persoonani kulmakiviä.”

Mielikuvituksen vapauttava ilmaisu onkin Hiltuselle läheisintä. ”Scifi, kauhu ja fantasia. Mieluiten kaikki samassa paketissa. Takaraivossa on kypsynyt pitkään käsikirjoitus luolasukellukseen liittyvästä kauhutarinasta.”

Parhaillaan Hiltunen työstää Tuomas Myllylän kanssa yhteisalbumia, ”fantasialla ryyditettyä vaihtoehtohistoriaa”.

”Jatkosodassa suomalaisten riveissä taistelee šamaaneja ja peikkoja. Venäläisillä taas on omia taruhahmojaan. Jännää on luvassa, piirtäminen on todella hauskaa!”

Kalkkaronkin western-horisontti on moniulotteinen.

”Vaikka Kalkkaro on kasvanut syrjäisellä hevostilalla, hän on lukenut kaikki tutkijasetänsä kirjat. Näin hänellä on aikalaisia huomattavasti laajempi yleissivistys. Hän on myös avarakatseinen ja loputtoman utelias uusien asioiden suhteen.”

Sankarin ystävä Fabien Rabasse on westernissä epätyypillisen etnisen ryhmän, ranskankielisen cajun-kulttuurin edustaja.

”Olen halunnut esitellä yhteisöjä, joita oli oikeasti olemassa, mutta joita tapaa harvoin länkkäreissä. Cajuneita, kiinalaisia kaivosmiehiä ja kristittyjä intiaaniheimoja.”

 

Petri Hiltunen: Kalkkaro n:o 100. Häikäilemättömät. 40 s. Lempo Kustannus, 2020.