Villi, ahnas sydän

Aris Fioretosin proosa on aistikasta.

romaani
Teksti
Tommi Melender
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Miehisiä rakenteita murtavat tahtonaiset ovat suosittuja nykykirjallisuudessa. Viimeaikaisista käännösromaaneista Jennifer Eganin Manhattan Beach kuvaa Brooklynin telakan ensimmäistä naispuolista sukeltajaa. Aris Fioretosin Nelly B:n sydän on puolestaan Saksan ensimmäisen naislentäjän, Nelly Beckerin tarina. Fiktiivisellä hahmolla on vastineensa todellisuudessa: lentolupakirjan 1911 suorittanut saksalainen Melli Beese. Esikuvansa tavoin Nelly Becker avioituu ranskalaisen miehen kanssa ja perustaa tämän kanssa lentokoulun, jonka taru päättyy ensimmäiseen maailmansotaan.

Avioliitto kariutuu, ei kuitenkaan myrskyisästi. Suuret tunteet ravistavat Nellyn rintaa vasta kun hän tapaa itseään selvästi nuoremman Irman. Kahden naisen rakkaus on kiihkeää mutta epäsymmetristä, koska Irma haluaa olla villi ja vapaa.

Ei ole sattumaa, että romaanin nimi on Nelly B:n sydän. Sydän on paitsi rinnassamme takova suuri lihas myös eräs kulttuurimme perusmetafora. Se pitää yllä elintoimintojamme ja kätkee sisäänsä tunteemme ja toiveemme. Molemmat puolet ovat läsnä Fioretosin romaanissa.

Kirjan alussa lääkäri kertoo ikävän uutisen: Nellyllä on sydänvika eikä hän saa enää lentää. Pilvien päälle nouseminen jää haaveeksi myös rakkaudessa, sillä Nelly joutuu alistumaan Irman oikuille. Suuret tunteet heittelevät Nellyä, eikä hän osaa tai välitä olla lempeä ”villisti sykkivälle lihakselleen”. Vertauskuvallinen rakkauden huume korvautuu konkreettisilla huumeilla.