Mitään ei tiedetä, mutta sitäkään ei tiedetä – Suomalaisfilosofien teos esittelee epäilyn historiaa

ARVIO: Filosofian historia on täynnä skeptisiä juonenkäänteitä.

filosofia
Teksti
Jyrki Alenius
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sokrates ajatteli tietävänsä ettei tiedä mitään. Renessanssiajattelija Francisco Sanches uumoili ettei kykene tähänkään: ”Edes tätä yhtä en tiedä, nimittäin etten tiedä mitään. Arvelen kuitenkin, etten minä eivätkä muutkaan tiedä mitään.”

Suomalaisfilosofien teos esittelee epäilyn historiaa ja filosofiaa. Perinpohjainen ja tietopitoinen kirja sisältää käännöksiä alkuperäisistä klassikkokirjoituksista ja kotimaisten filosofiemme esittelyjä kunkin ajanjakson skeptisen filosofian pääpiirteistä ja tärkeimmistä ajattelijoista.

Kreikan sana skepsis tarkoittaa tutkimista. Antiikin pyrrhonismissa tutkimisen päämääräänä oli häiriöttömyyden tilan saavuttaminen, ataraksia, johon pyrittiin esittämällä valittua aihetta koskeva kanta ja sille vastakkainen kanta.

Kuten Sekstos Empeirikoksen Pyrrhonismin pääpiirteet suomentanut Marke Ahonen kirjoittaa esittelyssään: ”Vastakkaisten kantojen tasaväkisyys ei siten ole maailman ominaisuus vaan skeptikon tietoisesti rakentama ja tavoittelema kokemus.”

Kantojen vastakkaisuuden ajateltiin johtavan siis tasapainotilaan, jossa lopullista kannanottoa itse aiheeseen ei enää tarvinnut ottaa. Seuraisi mielenrauha.

Filosofian historia pursuilee skeptisiä juonteita.

René Descartes yritti systemaattisen epäilyn menetelmällään löytää tieteellisen järjestelmän pohjaksi jotakin, mitä ei voi enää epäillä.

Fenomenologi Edmund Husserlin mukaan Descartes ei kuitenkaan noudata sinänsä kiitettävää skeptistä metodiaan loppuun saakka. Descartes näet erehtyy pitämään löytämäänsä epäilevää minää psykologisena realiteettina.

Sara Heinämaa kiteyttää Husserlin kannan: ”Jos Descartes olisi ymmärtänyt epäilyn menetelmän syvyysulottuvuuden, hän olisi nähnyt, että epäilyltä säästynyt ego eli minä ei voi olla osa maailmaa, ei minkäänlainen realiteetti eikä olio sanan maailmallisessa merkityksessä.”

Skeptisismi – epäilyn ja etsimisen filosofia on hieno kirja. Teos on omistettu filosofi Juha Sihvolan (1957–2012) muistolle.

 

Malin Grahn–Wilder (toim): Skeptisismi – epäilyn ja etsimisen filosofia. 453 s. Gaudeamus, 2016.