Ulitskaja aloitti huipulla

Esikoisteos läpäisee venäläisen mielenmaiseman kuin röntgenlaite.

novellikokoelma
Teksti
Outi Hytönen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mikä debyytti! Verevä ihmiskuvaus, venäläisten naisten ääni, kokonaisia ihmiselämiä sisäänsä sulkevat lauseet ja sielukkaan inhimillinen kerronta ovat olleet Ljudmila Ulitskajalla hallussa jo esikoisteoksesta lähtien.

Venäjän nykykirjallisuuden kenties tunnetuin kirjailija avasi julkisen uransa vuonna 1993 novellikokoelmalla Köyhiä sukulaisia, joka nyt on vihdoin saatu suomeksi. Samoihin kansiin on liitetty myös erillään julkaistu pitkä novelli Sonetška vuodelta 1995. Arja Pikkupeura on suomentanut tekstit värikkäin sanavalinnoin, polveilevat ja runsaat lauseet täydellisen sujuvasti halliten.

Novelleissaan Ulitskaja kuvaa venäläisten, monesti myös juutalaisten, arkisia sattumuksia ja kohtaamisia, mutta tulee usein tapahtumia ilmavasti taustoittaessaan kertoneeksi samalla kokonaisia elämäntarinoita, kuin perheiden minihistoriikkeja. Esimerkiksi kokoelman ensimmäinen novelli Onnelliset kertoo vanhan pariskunnan tavallisesta sunnuntaista. Rutiineihin kuuluu käynti pojan haudalla, minkä jälkeen lounastetaan kotona. Seitsemän sivun aikana ehditään kuulla pojan syntymästä ja kuolemasta, äidinrakkaudesta ja parisuhteen kehityksestä.