Miehet rakensivat 1900-luvulla maailman sellaiseksi kuin tahtoivat

Arvio: Markus Leikolan järkäleen vetovoimaa hillitsee vain ylenpalttinen jaarittelu.
Markus Ånäs
Kirjat 7.1.2017 14:04

Historiantutkimuksen kiistellyimpiä linjoja ovat suurmieskultit, jotka laittavat maailman mullistukset yksilöiden piikkiin. Markus Leikolan kirjajärkäle tarkastelee myyttejä ja havaitsee, että näinhän se on, tavallaan.

Joskus, lähinnä uusien keksintöjen muodossa, miehet ovat muuttaneet historian kulkua jopa muista riippumatta, mutta useimmiten he ovat olleet omalla tahdonvoimallaan saattamassa suuren muutoksen maaliin.

Keskeinen osa Uuden maailman kadusta esittelee Venäjää ja Neuvostoliittoa, josta nousevat liki yksinään vallankumouksen valtioksi johdattaneet Trotski, Lenin ja Stalin.

Mutta kuten 1900-luvun loppupuolen lapselle ominaista on, Leikola näkee läntistä maailmaa hallinneen dualismin: Venäjä ja Yhdysvallat, Eurooppa siinä välissä kuin kahden pyllynpuoliskon välissä hankautuva pikkuhousujen naru.

Leikola sijoittaa 1900-luvun alusta 2000-luvulle ulottuvassa kirjassaan tosielämän henkilöiden rinnalle muista teoksista lainattuja hahmoja. Yksi on professori Woland, Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -teoksessa esiintynyt maagi. Kirja arvuuttelee, ketkä loputtomista sivuhahmoista ovat fiktiota.

Teemoihin kuuluvat viestintä, miesten ja naisten roolien muuttuminen sekä ihmisen henkilökohtainen kehittyminen. Silti tärkeintä on kuitenkin sotiminen.

”Ja se mikä ei ole sotaa, on taistelua”, Leikola tiivistää.

Leikola asemoi itsensä kärpäseksi kattoon ja rakentaa näkemästään monumentaalisen tarinan, jonka vetovoimaa hillitsee vain ylenpalttinen jaarittelu. Tuskin nimittäin olen koskaan nukahtanut nautinnollisesti yhtä monta kertaa kirjan ääreen kuin nyt. Se ei voi olla pelkästään loppuvuoden pimeän sään ansiota.

 

Markus Leikola: Uuden maailman katu. 939 s. WSOY, 2016.