Lyyristä ranskalaisromantiikkaa 2000-luvun Helsingistä: Ruttopuiston rakastavaiset laajentaa arkea

Arvio: Jukka Vienon toinen kokoelma voisi olla Charles Baudelairen kynästä, jos tämä eläisi nykypäivän Suomessa.
Artemis Kelosaari
Kirjat 6.5.2017 14:37

Jos Charles Baudelaire eläisi tämän päivän Suomessa, tämä runokokoelma voisi hyvinkin olla sitä mitä hän kirjoittaisi.

Jukka Vienolta puuttuu Baudelairen ahdistuneisuus ja hyökkäävyys, mutta muutoin hänellä ja hänen kokoelmallaan Ruttopuiston rakastavaiset on paljonkin yhteistä 1800-luvun ranskalaisromantikon kanssa. Ja tämä on minulta varsin kova kehu.

Vieno kirjoittaa samankaltaisia akvarellimaisia kuvauksia kaupungin ohikiitävistä hetkistä ja utuisista maaseutumuistoista, nimeää runonsa samaan tapaan yksittäisten kiehtovien tai kauniiden asioiden mukaan (Kristallitaivas, Tihku, Kotkat, Joulukuusi), viljelee satunnaisia obskuureja kulttuuri- ja historiaviittauksia, ilmaisee välillä arvoituksellisia ajatuksia politiikasta ja suurista aatteista

Kauneus, avoin himo, katoavaisuus ja sen herättämä haikeus ovat ajattomia teemoja Vienon runoudessa, mutta hän kirjoittaa niistä modernin elämän makuisesti. Baudelairella nuo teemat sattuivat lihallistumaan 1800-luvun puolivälin Pariisiin, Vienolla 2000-luvun alun Helsinkiin. Kolmannen vuosituhannen runoilija kuuntelee rockia ja kiertelee kirpputoreja.

Runot ovat päällisin puolin helppolukuisia, mutta ne jättävät silti usein miettimään, mitä oikeastaan tapahtuikaan. Vienon kieli on yhtä aikaa lakonista ja vuodattavaa, värikästä ja yksinkertaista, ja sellaisena se lumoaa kiireisemmänkin lukijan.

Ruttopuiston rakastavaisia mainostetaan takakannessa Vienon aiemman runokokoelman, Stockan kulman (2010), sisarteoksena. Vieno on kuitenkin kehittynyt runoilijana valtavasti seitsemässä vuodessa.

Siinä missä Stockan kulma on nimensä mukaisesti jokseenkin yksiulotteista arjen kuvaamista, Ruttopuiston rakastavaisissa arki ei olekaan enää pelkkää arkea. Se on laajentunut metafysiikaksi, ihmisyyden tuhansien sävyjen kudelmaksi.

 

Jukka Vieno: Ruttopuiston rakastavaiset. 246 s. WSOY, 2017.