Kone-Suomi katsoo urbaania musiikki-ilmiötä sisältäpäin – Siitä on kirjalle sekä etua että haittaa

Arvio: Toisto uuvuttaa ja fiilistely jättää välillä lukijan ulos. Ajatus konemusiikista epäinhimillisenä ja sieluttomana olisi piristänyt.
Kirjat 12.11.2017 17:04
Herman Raivio

Kone-Suomi. 328 s. Khaos Publishing.

Suomen Kuvalehden elokuva-avustajan Kalle Kinnusen toimittama antologia kertoo koneilla tehdystä, elektronisesta musiikista Suomessa 30 vuoden ajalta. Sen myötä ainakin Helsinki on tuntunut vähän vähemmän periferiseltä.

Useat kirjoittajat ja näkökulmat sopivat ilmiöön, jossa tanssitaan yksin savuisassa strobovalojen leikkaamassa tilassa. Ysärihenkinen taitto tukee kirjan henkeä.

Konemusiikki jakautuu lukuisiin alanimikkeisiin teknosta acidiin ja housesta tranceen.

Kirja käsittelee erot ja yhtäläisyydet sekä miltei kaiken aiheeseen liittyvän hippireivaajista gay-elementteihin. Painopisteinä voi pitää laitekeskeisyyttä, intoa uudesta musiikinlajista sekä huolta valtavirtaistumisesta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu