Tuntemattomat tutummiksi

Sotilaita uudesta näkökulmasta.

Novellikokoelma 19.01.2018 06:00
KAISA NEIMALA

Johanna Catani, Lari Mäkelä (toim.): Toinen Tuntematon. 376 s. WSOY, 2017.

Jossain on pulpahtanut näkyville idea: mitä jos kerrottaisiin Tuntemattoman sotilaan henkilöistä naisten kuvaamina. Äitien, vaimojen, tytärten, piikojen, siskojen, Petroskoin Veran. Sitä ei teos kerro, kenen ideasta on alkujaan kyse. Toimitustyön tekijät nimetään, ja Kirsi Piha on kirjoittanut sopivan lennokkaan esipuheen.

Jään kyllä pahasti uteliaaksi: miten on vältetty se, ettei 22 nykykirjailijasta suuri osa ole valinnut kyllästyttävästi samaa, esimerkiksi vaimon, näkökulmaa? Ja isompi järjestelykysymys: miten on toteutettu sotilaiden jakelu, niin ettei kokoelmassa ole viittä Riitaojaa ja seitsemää Rokkaa? Aiheet ovat tuskin langenneet luonnostaan sopiville kirjoittajille.

Tulos on hyvä ja valaisee kyllä – niin kuin tarkoitus on ollut – näkökulman kotirintamalla ahertaviin naisiin ja toisen näkökulman heidän ikävöimiinsä miehiin. Monet kirjoittajat ovat valikoituneet kohteensa mukaisesti. Riikka Pulkkinen on mainio nuori rouva Kariluoto. Sirpa Kähkösen Lehto-novelli järkyttää niin kuin romaanin Lehto. Katja Ketun aiemmat teokset ovat antaneet hänelle valmiuden asettua kuvaamaan Petroskoin Veraa. Vera kertoo erityisesti Urho Hietasesta. ”Faskisti-Suomen” miehellä on Veran ihmeeksi samanlaiset kasvot kuin oikeilla ihmisillä.

Lempituntemattomani Hietanen on osunut Tuula-Liina Variksen kuvattavaksi. Hyvä osuma: Varis osaa Hietasen perheen murteen ja uskaltaa kirjoittaa sitä kerrontaan. Monet karttavat murretta ja antavat henkilöidensä replikoida siistillä yleiskielellä. Jopa Antti Rokan vaimo vakuuttelee sotasairaalassa: ”Antti, mie rakastan sinua.” 

Valinnat
Ooppera

Savonlinnan oopperajuhlien uusi taiteellinen johtaja tavoittelee maagisia elämyksiä.

ELOKUVA

Gary Oldman muuttui Winston Churchilliksi.

ELOKUVA

Auguste Rodin -draama herättää intohimoja.

Romaani

Voiko vahinkoraiskaajalle antaa anteeksi?

SARJATÄRPIT

Sisältö