Kovisten Vantaa

romaani 18.11.2021 18:00
Markus Ånäs

Tyylilaji tulee selväksi jo Piia Ahon tekemän kannen perusteella: Mielen maantieteen kirjoittaja Jenni Pääskysaari poseeraa rippikuvassaan. Päälle on piirretty Kiss-yhtyeen maski, ja lopputulos näyttää herttaisen nostalgiselta. ”Kultaplatina Turbo no 1 Korso Special”, Suosikki-kannen pastississa luvataan, ja sitä todella myös tarjotaan.

Mielen maantiede on tietokirjailija Pääskysaaren ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Korsossa varttunut Pääskysaari ei kursaile heittäytyessään autofiktion tyylilajiin. Omakohtaisen kirjan päähenkilö on kovin kirjoittajansa näköinen seikkaillessaan Vantaan lähiössä halki 1980- ja 1990-luvun koulumaailman. Kerronta on päiväkirjamaisen pikkutarkkaa. Kokonaisuus muistuttaa myös takavuosien kahvipöytäkirjoja, joissa esiteltiin kuvin eri vuosikymmenten nostalgisimpia tuotteita.

Mielen maantiede muistuttaa näitä kirjoja myös sikäli, että kyse ei lopulta ole oikein muusta kuin nostalgisesta kertaamisesta. Vantaalla samaan aikaan varttunut voi lukea nuoruuden oloistaan tarkkaa kuvausta, mutta ilman synteesiä. Näin oli, entä sitten?

Itse vantaalaisena ja liki identtisen ikäisenä voisin luonnehtia stereotyyppisesti: elämä oli niin kovaa, että sen tarkemmin ei todellakaan kiinnosta analysoida. Se oli mitä oli, onneksi nyt on jotain muuta.

Mielen maantieteen päähenkilön rikostausta ”oli korsolaisittain katsottuna säälittävä”, Pääskysaari kirjoittaa. Vantaalla kaikkien tavoite oli olla kova tavalla, joka nykyisin tulkittaisiin rajun toksiseksi, Pääskysaaren mukaan myös gimmojen puolella röökiskuttaa.

Pääskysaari kierrättää lukijaansa tutuissa paikoissa Tiksissä ja Stadissa. Mielen maantiede täyttyy aikakauden ilmiöistä kuin kiiltokuvakirja, eikä harmonia murru loppua kohti mentäessä.

Jotkut vantaalaisnuoret jäivät rakentamaan kotikylänsä identiteettiä, mutta useimmat halusivat parikymmentä kilometriä etelämmäs, Helsinkiin, kuin pienemmältä paikkakunnalta ikään.

Niin haluaa Pääskysaaren päähenkilökin. Maailma aukeaa, kun lukio odottaa.

Sen verran yksioikoinen varttumiskirja Mielen maantiede on, että on vaikea kuvitella sen sykähdyttävän kovin vahvasti muita kuin kirjailijan vantaalaistaustaisia ikätovereita, niin huolellisesti kirjoitettu kuin onkin. Toisaalta jo se on näinä kirjojen tehtailun aikoina jotain.

Jenni Pääskysaari: Mielen maantiede. 298 s. Otava, 2021.

Valinnat
romaani

Perhedraama pitää otteessaan ja välttää yhteiskunnallisen mustavalkoisuuden.

Tietokirja

jazz

Liike, tila, tyhjyys ja ironia leikkaavat kultaisesti Nik Bärtschin musiikissa.

tietokirja

Muotoilutärpit

Sisältö