Ajattelumme juuria etsimässä

Suomi, joka vapaaehtoisesti luopuu suomen kielen käytöstä koulutuksessa, on tarpeeton valtio.

tietokirja 11.01.2019 06:00
Outi Hytönen
Janne Saarikivi: Suomen mieli ja kieli. 238 s. Teos, 2018.
Janne Saarikivi: Suomen mieli ja kieli. 238 s. Teos, 2018.

Kielitieteilijä Janne Saarikiven (s. 1973) esseistinen teos kaivautuu suomenkielisen ajattelun juurille. Saarikivi lähestyy aihetta nykysuomen kautta yrittämällä löytää vastauksen vaikeaan kysymykseen: Miten suomen kieli vaikuttaa puhujan mielenmaisemaan?

Yksiselitteistä vastausta on mahdotonta antaa, mutta Saarikivi viljelee runsain mitoin oivaltavia esimerkkejä vertailemalla muihin kieliin ja avaamalla suomenkielisen alueen muualta saamia vaikutteita. Saarikivi esimerkiksi pohtii, miten suomenkielistä ajattelua muuttaisi, jos karppi olisikin viron tapaan ”laatikkokala” (karpkalan suora suomennos) tai lepakko nahkahiiri (viroksi nahkhiir). Entä jos maitopurkin kyljessä ja katukylteissä olisikin ruotsin sijaan venäjää. Tai jos aerobic-ohjaaja käskisi vasemman sijaan ottamaan kolme askelta pohjoiseen, kuten jossain nimeämättömäksi jäävässä kielessä on tapana.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Valinnat
Runot

Kaija Rantakarin, Sami Liuhdon ja Satu Mannisen teoksista ei intohimoa puutu.

tietokirja

Perinteiset käsitteet eivät riitä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

elokuva

Clint Eastwood palaa valkokankaalle huumekuriirina.

romaani

Poltetun miehen tytär on hallittu kertomus 1600-luvun noitavainoista.

levy

Mitä The Beatles teki maailman merkittävimmän poplevyn jälkeen?

levytärpit

Heino Eller oli Viron musiikin keskeinen kantaisä, Latvian Andrejs Selickis yhdistää uutta ja vanhaa.

Sisältö