Juudaksen usko

Filosofinen keskusteluromaani parhaasta päästä.

romaani 16.02.2018 06:00
JYRKI ALENIUS

Amos Oz: Juudas. Suom. Minna Tuovinen. 358 s. Tammi, 2018.

Israelilaisen Amos Ozin (s. 1939) uusin romaani alkaa runositaatilla: ”Katsohan, petturi juoksee tienlaitaa. Ei eläviä vaan kuolleita olkoot ne, jotka heittävät ensimmäisen kiven.

Petturi, petturuus, on jotakin ilmeisen tuomittavaa ja ehdottoman vältettävää.

Ozin romaanin tarinaan uppoaa tuosta vain. Lukija tuntee olevansa ovella, jonka takana piileskelee jotakin, josta on pakko ottaa selvää.

Tyttöystävänsä hylkäämäksi tullut ja rahapulan takia opiskelunsa jättänyt nuorukainen kohtaa vanhan, omalakisesti taittuneen vanhuksen ja tämän kauniin, arvoituksellisen ja varmasti traumatisoituneen miniän, lesken, joka…

Juudas sijoittuu 1950-luvun viimeiseen vuoteen. Israelin ”vapaussodasta” tai ”katastrofista” – riippuen keneltä asiaa kysyy – on kulunut hiukan yli 10 vuotta, Auschwitzin keskitysleirin sulkemisesta hiukan enemmän. Opiskelijan, vanhuksen ja lesken kohtaaminen tarjoaa puitteet monipolviselle keskustelulle, jossa voittajatkin enimmäkseen häviävät.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Valinnat
Kirjallisuus

Ellen Thesleff -kirjabuumi ei ole silkka sattuma.

KUVATAIDE

Meret Oppenheim ei ole yhden teoksen klassikko.

Runokokoelma

Markku Into kirjoitti viimeiset runonsa palvelutalossa.

Musiikki

Aki Rissanen ei soita tavallista pianojazzia.

TEAttERi

Esko Salminen sähköistää perhedraaman.

PELITÄRPIT

Sisältö