Väkivalta ja välittäminen

Toisen maailmansodan kuohuja Kaukoidässä.

ROMAANi 15.06.2018 06:00
Artemis Kelosaari

Tavallisen ihmisen usein raaka kohtalo sodan keskellä on paljon viljelty aihe. Usein lähtökohtina toimivat oman suvun tarinat. Niistä lähtee liikkeelle myös J. Pekka Mäkelä seitsemännessä romaanissaan Hunan. Koska käsittelytapa on tarpeeksi omaperäinen, Hunan ei jää pelkäksi siviilien sotakauhutarinaksi muiden joukossa.

Hunan sijoittuu mukaisesti Kiinaan, ja keskeisinä henkilöinä toimii suomalaisia naispuolisia lähetyssaarnaajia, jotka levittävät kristinuskoa kiinalaisille. Mäkelän oma isotäti on erään hahmon esikuva. 1930-luvun Kiina on sisällissodan runtelema, ja toinen maailmansota saa tilanteen repeämään käsiin. Nationalismi ja suoranainen rotuviha leimahtelevat kiinalaisten, japanilaisten ja eurooppalaisten kesken – kaikkihan ovat omasta mielestään muita ylevämpiä kansoja. Äärivasemmistolaiset liikkeet yrittävät aseellisen vallankumouksen kautta muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi. Keskustelut perinteiden ja edistyksen ristiriidasta ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta kuulostavat ajankohtaisilta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Valinnat
Dekkarit

kirja

Parodiapresidentti muistuttaa oikeaa.

TEATTERI

Yksi lensi yli käenpesän hurmaa Suomenlinnassa.

Novelli ja esseitä

Patti Smithille taiteellinen työ on intohimo ja välttämättömyys.

levy

Paperi T:n toinen albumi kertoo elämästä eron jälkeen.

Vehjetärpit

Sisältö