Juuri nyt maailma on roistojen – Vihan kadut tarjoaa rajun kuvauksen

Arvio: Ryan Gattis heittää lukijan keskelle Los Angelesin jengien välienselvittelyitä.

kirjat
Teksti
Markus Ånäs
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rodney Kingin nimi tunnetaan kaikkialla: hän oli musta mies, joka joutui sellissä neljän losangelesilaisen poliisin pahoinpitelemäksi. Kun poliisit vapautettiin syytteistä, Los Angeles ajautui kaaokseen. Mellakoissa tuhottiin vuonna 1992 seitsemän päivän ajan systemaattisesti kaupunkia – vahingoiksi laskettiin miljardi dollaria. Yli 50 ihmistä sai surmansa.

Vaikka kapina käynnistyi epäoikeudenmukaiseksi koetusta vapauttavasta tuomiosta, se muuttui nopeasti motiiviltaan epäselväksi. Los Angeles on kansojen mosaiikki, jossa eri heimojen ympärille on kasautunut tiiviitä klikkejä ja näiden välille runsaasti jännitteitä. Murha- ja rikostilastoissa kaupunki on ruma jopa Amerikan mantereiden miljoonakaupungiksi. Nyt jengit saivat tilaisuuden päästellä ”vähän höyryjä”, kuten Ryan Gattis kirjoittaa romaanissaan Vihan kadut.

Kun virkavalta ei pystynyt pitämään järjestystä yllä moneen päivään, kaduilla sai tehdä mitä tahansa: ryöstää ja aloittaa jengisotia, joissa kostettiin vanhat synnit. Laajojen tulipalojen joukkoon oli helppo tuikata vielä omat, vakuutetut kiinteistöt. Tai vihollisten vakuuttamattomat.

Gattis heittää lukijan varoittamatta väkivaltaisimpiin kortteleihin, sinne mellakoitsijoiden, jengien puolelle. On selvittävä eteen tulevista pahoinpitelyistä: ensimmäinen kallo murtuu kahdeksannella sivulla. Kuolema ei tunnu helpotukselta, sillä jos heittää henkensä, ei pääse kostamaan. ”Murhien pontimena oli hyvin todennäköisesti tilanteen otollisuus.”

Vihan kadut etenee moniäänisenä kollektiiviromaanina. Keskeinen sija on Lynwoodilla, pahalla kaupunginosalla, jossa José Laredo alias Big Fate johtaa koko ajan kasvavaa jengiään. Kun kilpailijan jengiläiset kostavat vanhan vääryyden, alkaa teurastus.