Epäillyt

Poltetun miehen tytär on hallittu kertomus 1600-luvun noitavainoista.

romaani
Teksti
Markus Ånäs
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Myös kääntäjänä kunnostautunut Tapio Koivukari on tehnyt vaivihkaa mittavan työn prosaistina. Koivukarin kirjat rakentuvat suomalaisten rakastaman yhteisöromaanin kivijalalle, mutta keinot ovat moderneja. Unissasaarnaaja (2015) huomioitiin Runeberg-palkinnolla.

Poltetun miehen tyttären päähenkilö Manga on nuori nainen, jolla on edessään tulevaisuus 1600-luvun Islannissa. Eteenpäin pyrkivää perhettä kohtaa tragedia, kun liian yritteliäs isä saa asemaansa puolustavien vallasperheiden vihat niskoilleen ja poltetaan noitana roviolla.

Epäilyksen varjo lankeaa myös tyttären päälle. Eletään maailmassa, jossa jo kärpäsen lentäminen papin suuhun voidaan hysterisoida pimeyden voimien ujuttautumiseksi sanan mieheen. Samalla lailla kaikki tuntuu osoittavan, että Manga on paholaisen papitar.

Puolustautuminen ei ole helppoa. Vaikka se onnistuisi oikeudessa, kansan lynkkausta on vaikea estää. Allegoria someajan ”noitavainoihin” on selvä, mutta Koivukari on kirjailijana liian viisas kirjoittaakseen sitä auki. Koivukarin Ariasman-romaanin (2011) esittelemille seuduille sijoittuva Poltetun miehen tytär on kypsyneen kirjoittajan hallittu työ. Tiedolla briljeeraaminen on vähentynyt. Vasta kirjan lopulla paneudutaan siihen, kuinka 1600-luvun islantilaiset asuivat.

Koivukari ohittaa kokonaan kysymyksen historiallisten romaanihenkilöiden modernisoinnista nykyihmisten eettisten koodien mukaiseksi. Hänelle ihmiset ovat samanlaisia, oli aika ja paikka mikä tahansa.