Kylmän sodan kuuma tarina

Helsingin Sanomain toimituksesta nousi vastavoima Erkkojen patruunavallalle.

TIETOKIRJA 16.03.2018 06:00
Kustaa Hulkko

Aatos Erkko (oik.) esitteli helmikuun 1981 venemessuilla Urho Kekkoselle entisoityä Kultaranta II -venettä. © HANS PAUL / LK

Erkon kylmä sota on osa Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -projektia, jota on johtanut Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma.

Hanke on tuottanut taas merkittävän kirjan. Historioitsija Aleksi Mainio kuvaa hienosti Helsingin Sanomain (HS) poliittista linjaa vuosina 1944–1994, Moskovan välirauhasta EU-kansanäänestykseen asti. Tällä 50-vuotisjaksolla lehdellä oli kaksi isäntää, Eljas Erkko (1895–1965) ja Aatos Erkko (1932–2012), isä ja poika.

Mainio kysyy, miten suurlehden linja vaihteli ja kuka siitä päätti, ja kuuluiko Ludviginkadulta Moskovan vai Washingtonin ääni.

 

Eljas Erkko oli diktaattori omassa lehdessään. Mainion mukaan HS selvisi 1940-luvun lopun vaaran vuosista pakottautumalla J. K. Paasikiven linjalle ja kulkemalla ”kissantassuin”. Erkko vahti sitä, ettei Neuvostoliittoa loukattu liikaa. Myöhemmin sananvapautta käytettiin reippaammin.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Valinnat
Romaani

Laulajista, soittajista ja rakastamisesta.

ROMAANi

Ellen keskittyy Firenzeen.

ELOKUVA

Greta Gerwig ohjasi terävän kasvutarinan.

SARJA

Mindhunter on hyytävä, kiehtova ja osittain totta.

MUOTOILUTÄRPIT

Sisältö