Helmi Kekkosen romaani on kuin henkilöhahmonsakin – päältä kaunis kuin karamelli, sisällä viiltää paha olo

Arvio: Kekkosen kerronta pitää otteessaan. Vain äitien määrä tuntuu teennäiseltä.
Outi Hytönen
Kirjat 14.2.2017 12:25

Kaksi kuumailmapalloa leijuu vaaleanpunaisen ja keltaisen värittämällä taivaalla Helmi Kekkosen neljännen teoksen kannessa.

Kirja on päältä kaunis kuin karamelli, keväisissä onnen ja rakkauden väreissä. Kansipaperin alta paljastuvat puhtaan valkoiset kannet. Takakannen teksti lupaa pirskahtelevaa iloa ja kuplivaa odotusta raikkaiden illalliskutsujen merkeissä.

Kirjan ulkoasun ja sisällön välinen etäisyys synkronoi upeasti henkilöiden sisäisen ja ulkoisen olon ristiriidan kanssa. Päältä kaunis ja herttainen onkin sisältä pimeä, tuntematon ja yllättävä.

Romaanin nimi Vieraat paljastuu heti tekstin alussa viittaukseksi paitsi kyläilijöihin myös toisen ihmisen, tutunkin, sisällä asuvaan vieraaseen puoleen.

Senjan kutsut eivät suju suunnitelmien mukaan. Henkilöhahmoilla on alusta asti tuskanhikeä otsalla. Iloisille illallisille saapuvat hänen ystävänsä Anna ja Alva, äiti miesystävänsä kanssa sekä kaksi yllätysvierasta.

Kaikki näyttää kauniilta ja sileältä. Lähes jokaisen sisällä piilee viiltävä paha olo.

Episodiromaani kertoo hitaasti paljastaen, miten traagiseen tilanteeseen on päädytty. Tunnelma on tumma kuin dekkarissa.

Kekkonen onnistuu kuvaamaan ulkoisen ja sisäisen todellisuuden välisen jännitteen pinkeänä kuin kuminauha, joka odottaa vapautumista venytyksestä.

Loppuratkaisu on arvattavissa, mutta Kekkosen kerronta pitää otteessaan ja saa koko ajan toivomaan, että pelon tunne olisi sittenkin turha.

Ainoa teennäiseltä tuntuva seikka on erilaisten äitiyksien määrä. Samaan tarinaan on mahdutettu huono äiti, täydellisesti antautunut äiti, nuori yksinhuoltaja, adoptiolapsi, lapseton nainen ja poissaoleva äiti.

Terävä tunnelmien kuvaus on ollut Helmi Kekkosen valtti vuonna 2009 ilmestyneestä esikoisteoksesta Kotiin lähtien.

Vieraat yltää uudelle tasolle kerrontataidossa ja ihmismieleen eläytymisessä.

 

Helmi Kekkonen: Vieraat. 195 s. Siltala, 2016.