Miehen tie

Dome Karukoski osaa myös epäonnistua.

elämäkerta
Teksti
Niina Holm
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Elokuvaohjaaja ThomasDome” Karukosken tarinasta nousee pintaan useita teemoja. Ulkopuolisuuden kokemus. Menestys ja sen hinta. Häpeä.

Parikymppisen Karukosken itsetunto oli kolhuilla lapsuuden kiusaamiskokemusten jäljiltä. Hankalasta lähdöstä huolimatta Karukoski valitsi ankaran elokuva-alan, jolla epäonnistumisen mahdollisuus on aina läsnä.

Karukosken elokuvissa toistuu miehisen itsetunnon säilyttäminen pudotuksista huolimatta. Häpeä tuottaa kipua ja äärimmillään väkivaltaa, mutta häpeästä voi myös selvitä: sitkeydellä ja huumorilla, kuten Napapiirin sankareissa, tai luomisella ja taiteella, kuten Tom of Finlandissa. Tolkienissa taas korostuu ystävyyden merkitys.

Kalle Kinnusen ja Matti Rämön Hymypoika-teos kertoo Karukosken matkasta Hollywoodiin ja sieltä takaisin. Teoksen dramaturgia muuttui kirjoitusprosessin varrella. Menestyksen huipentumaksi ajateltu Tolkien ajoi Karukosken syvään työuupumukseen. Myös vastaanotto oli pettymys.

Takaiskuista huolimatta Karukoski on kansainvälisesti menestynein ohjaajamme Renny Harlinin jälkeen. Hän ei ole koskaan arkaillut tähdätä korkealle.

Hymypoika taustoittaa ansiokkaasti kotimaisen elokuvan muutoksia 2000-luvun alkuvuosina, kun kaupallisuus lakkasi olemasta kirosana.

Nuoressa Karukoskessa oli urheilijanuorukaisen virtaa. Ennen elokuvaopintoja hän valmensi salibandypelaajia, ja joukkueurheilusta hän poimi oppeja myös ohjaajan työhön. Sosiaalisuus avasi ovia.

Kinnunen ja Rämö onnistuvat moni-ilmeisen henkilökuvan luomisessa. Tekijät ovat haastatelleet kirjaa varten lukuisia ystäviä ja työtovereita. Potretti vaikuttaa aidolta lapsuusajan köyhyyden kuvausta myöten.

Karukosken tyyli on avoin, ja myös kollegat puhuvat hänestä suodattamatta. Esimerkiksi Karukosken avustajan, ohjaaja Maria Reinupin kommentit ovat hämmentävänkin suoria.

 

Matti Rämö työskentelee Suomen Kuvalehden toimituksessa ja Kalle Kinnunen on lehden avustaja.