Elämyshistoriallinen matka muinaisessa Suomessa: Pohjolaan on kuljettu monelta suunnalta

Arvio: Proosallinen draaman taju tuo oman lisänsä, mutta ylitsevuotava innostus myös horjuttaa vakuuttavuutta.
Matti Komulainen
Kirjat 5.8.2017 14:31

Tulisijan pohjia, luunsiruja, kalliomaalauksia sekä työkalujen ja aseiden osia.

Arkeologisten löytöjen perusteella nykyisen Suomen alueella on asuttu 11 000 vuotta. Jääkaudet ovat pyyhkineet tiedot aiemmasta elämästä. Pohjolaan on kuljettu monelta suunnalta, ja ihmiset ovat tuoneet tänne mitä moninaisimpia tuliaisia.

Haudoista paljastuneet korut ja raunioiden rakennustekniset ratkaisut kertovat, että esineet ja ideat kulkivat pitkiä matkoja, Välimereltä saakka.

Arkeologi Ilari Aalto ja kuvittaja Elina Helkala tuovat menneen lähelle.

Matka muinaiseen Suomeen avaa historiaa elämyksellisesti kuten kaksikon palkittu esikoisteos Matkaopas keskiajan Suomeen. Temaattinen lähestymistapa syventää käsityksiä myös arkisesta ympäristöstä.

Mennyt on läsnä yhtä lailla nykyisissä kaupungeissa kuin teiden varsilla. Koska tieverkostomme seuraa pitkälle kivikautisten kulkijoiden reittejä, ammoisia asuinpaikkoja, hiidenkiukaita ja linnavuoria voi bongata jopa auton ikkunasta.

Löytöjen ajoitus on tarkentunut uusien innovaatioiden kuten dna-kartoituksen myötä. Arkeologia sinänsä on usein niukkuuden tulkintaa. Selitysmalleja on monia, riippumatta teknologia-avusta.

Proosallinen draaman taju tuo kirjaan oman lisänsä, kun Aalto maalaa menneisyyden esiin värikkäinä mielikuvina.

Ylitsevuotava innostus myös horjuttaa vakuuttavuutta. Kun kohde toisensa jälkeen rinnastuu Gizan pyramideihin, Kiinan muuriin tai Delfoin temppeleihin, Inarijärven Ukonsaaren seidan tai Sammallahdenmäen pronssikauden kiviröykkiöiden kaltaisten jäänteiden hehkutus kokee inflaation.

 

Ilari Aalto & Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen – 11 000 vuotta ihmisen jälkiä. 264 s. Atena, 2017.