Kuolinsiivous, kuinka ihanaa!

Turhasta tavarasta luopumalla saavuttaa sisäisen rauhan, väittää Margareta Magnusson.

Ihmiset & Tietokirja 02.03.2018 06:00
Maria-Kaisa Jurva

Margareta Magnusson arvostaa järjestystä. © Alexander Mahmoud

Elämä nykymaailmassa on aineellisesti parempaa kuin vuosikymmeniin. Kulutusyhteiskunnan ensimmäinen sukupolvi on tottunut yltäkylläisyyteen: kaikkea on ja ihan liiankin kanssa.

Tavaroista on toki paljon hyötyä ja iloa, mutta entä sitten, kun lipaston laatikkoa ei saakaan enää kiinni? Tai kun vaatekomero pursuilee yli äyräidensä?

Joidenkin kertyneiden tavaroiden olemassaoloa ei ehkä edes muista.

”On rasittavaa säilyttää suoranaista roskaa”, ruotsalainen kuvataiteilija ja mainospiirtäjä Margareta Magnusson sanoo.

”Ei kannata kerätä liikaa tavaraa perillisille. En minäkään halunnut vanhempieni vanhoja astiastoja ja muita tavaroita, jotka eivät kestä konepesua. Enkä pyyhkeitä, joita täytyy mankeloida. Miksi tehdä elämästä niin vaikeaa?”

”Ei ole järkeä säilyttää tavaroita, jotka eivät merkitse itselle enää mitään.”

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö