Divareiden kuningas ja viidennen polven kommari ryhtyi kirjoittajaksi – Syntyi ”Älykuvio K”

Elmeri Vehkalan romaani syntyi uudenaikaisesti. Keskeneräisestä teoksesta julkaistiin katkelmia Facebookissa.
Harri Römpötti
Kirjat 19.3.2017 14:00

Nimi saattaa kuulostaa tieteistarinalta, mutta se on vain Koivukylä väärin päin.

Vuonna 1979 seitsenvuotiaan Elmeri Vehkalan uusperhe muutti Koivukylän lähiöön Vantaalle. Siitä vuodesta kertoo Vehkalan romaani Älykuvio K (Nastamuumio 2017).

Moni asia oli radan varteen nousseessa Koivukylässä väärin. Muutamat perheet uiskentelivat elementtitaloissa viinan virrassa.

Vehkalalla, 44, on ilmiömäinen muisti. Lapsuustarinat ovat totta ja takaumat menevät vielä tapahtumahetkeä varhaisempiin muistoihin.

”70 prosenttia on totta, 20 prosenttia vähän muunneltua ja 10 prosenttia tuulesta temmattua”, Vehkala laskee.

Pikku Elmeri marssi pioneeripuvussa vappumarsseilla ja sai kuulla siitä.

Työkseen Vehkala pitää Helsingissä kolmea divaria: Punaista, Oranssia ja Vihreää planeettaa.

Kirjahullu uskaltautui unelma-alalleen kymmenen vuotta sitten, kun huomasi Vantaan pioneerien toiminnanohjaajan työssä pystyvänsä pyörittämään raha-asioita.

Moni seuraa Facebookista Vehkalan hervottomia juttuja erikoisista asiakkaista. Varsinkin Sörnäisissä läheinen Vaasanpuistikko, joka tunnetaan myös Piritorina, heittää Punaiselle planeetalle värikkäitä asiakkaita. Laitapuolen kulkijat kuitenkin ostavat kirjoja.

Vehkalan divareilla menee hyvin, vaikka kirja-alalla kiristetään niin hammasta kuin vyötä.

Suurin asiakasryhmä on nuoret lukijat. Vehkala tietää, mitä he haluavat: ”Etenkin filosofiaa ja antiikin klassikoita.”

 

Vehkalan suvussa on oltu vasemmistolaisia niin isän, äidin kuin isäpuolen puolilla monessa sukupolvessa. Varsinkin äidin puolelta hän on jo ”viidennen polven kommari” kuten itse sanoo.

”Varsinkin mutsin puolelta meni puoli sukua sisällissodassa.”

Pikku Elmeri marssi pioneeripuvussa Tikkurilan vappumarsseilla ja sai kuulla siitä ala-asteella.

”Koivukylässä ei ollut helppo näyttää erilaiselta. Jos ei tullut nyrkkiä, niin ainakin vittuilua.”

Joukkopaineen takia hän empi teininä punkkariksi ryhtymistä ennen kuin leikkasi keesitukan pystyyn.

Älykuvio K tiivistyy Vehkalan ja hänen silloisen parhaan kaverinsa suhteeseen.

”Etupihan Samin perhe oli muuttanut Koivukylään jo aiemmin, heti kun talot valmistuivat 1970-luvun alussa. Hän tunsi kaikki paikat. Meidän perheen muuttoaallolla oli jo helpompaa, kun alueella alkoi olla palveluja – kouluja, nuorisotaloja ja järjestötoimintaa.”

”Tuskin tämä jää historiaan.”

Kirjoilla oli aina tärkeä rooli Vehkalan perheessä. Elmeri oppi lukemaan viisivuotiaana ja ahmi rinnakkain Richard Scarryn lastenkirjoja ja historiaa Vuosisadat vierivät -oppikirjasarjasta.

Romaanin alku viittaa romaaniin Täällä Pohjantähden alla, jonka Vehkala ahmaisi varhaisteininä. Lapsuudensuosikeista myös Taru sormusten herrasta saa viitteitä. Otsikot tiivistävät tapahtumat Kunnon sotamies Švejkin kirjoittajan Jaroslav Hašekin tyyliin.

Esikoiskirjassaan Eräitä harmillisia tarinoita Vehkala viljeli Daniil Harmsin tyyliä. Se syntyi ”vähän vahingossa”, Vehkala muistelee. Hän on aina kirjoitellut runoja tai biisien tekstityksiä. Totaalikieltäytyjä julkaisi myös vankilapäiväkirjaa vasemmistonuorten Libero-lehdessä.

 

Esikuvat voivat olla klassikoita, mutta Älykuvio K syntyi uudenaikaisesti. Vehkala alkoi kirjoittaa pari vuotta sitten ja julkaisi katkelmia Facebookissa divarijuttujen seassa.

Ne saivat suosiota sosiaalisessa mediassa.

”Siellä näki nopeasti, mikä toimii”, Vehkala sanoo.

”Tekstissä näkyy myös niin kommarien kuin punkkareiden tarinointiperinne. Olen vain lisännyt siihen kuvailua ja dialogia.”

Älykuvio K on herättänyt huomiota laajemmissakin piireissä.

”Ehkä tälle on tilaus, kun lähiökirjallisuutta on yllättävän vähän”, Vehkala arvelee.

Vehkala sanoo kirjoittavansa ennen muuta viihdyttääkseen itseään. Hän pitää itseään kirjoittajana, ei kirjailijana.

”Tuskin tämä jää historiaan.”