Kaukana korrektista

Willem on viiltävien pilapiirrosten Euroopan mestari.

sarjakuva 01.11.2019 06:00
harri römpötti
Täältä jostakin.
Täältä jostakin. © Willem

Ranskalaiselle Libération-sanomalehdelle työskentelevä Willem on hyvä ehdokas maailman paheksutuimmaksi poliittiseksi pilapiirtäjäksi. Willem piirtää raakoja, hävyttömiä ja siksi tosia kuvia.

Yleisö on älähtänyt etenkin silloin, kun Willem on käsitellyt Israelin politiikkaa.

Viime aikoina Willem on kuitenkin saanut piirtää rauhassa. Maailmassa riittää kyllä arkoja aiheita, mutta yleisö ei aina hermostu helposti.

”Ihmisiä hukkuu Välimereen, Trump on hullumpi kuin natsit aikoinaan”, Willem luetteli Helsingin sarjakuvafestivaalilla vieraillessaan.

”En ymmärrä, miksei minua haukuta, vaikka poliittinen korrektius on vallalla kaikkialla. Ehkä ongelmia on niin paljon, että ihmiset ovat turtuneet.”

Willem viiltelee ajankohtaisia aiheita joka päivä. Suomessa julkaistun Täältä jostakin -albumin sanattomat piirrokset pilkkaavat natseja. Alun perin albumi ilmestyi vuonna 1985.

”Ranskalainen laitos painettiin Italiassa. Tulli yritti pysäyttää painoksen rajalle, koska luuli sitä natsipropagandaksi.”

Se ei ollut viimeinen kerta, kun Willemin tuotantoa on ymmärretty väärin.

Ranskassa albumin nimi oli N’oublions jamais (”Älkäämme ikinä unohtako”) ja Willemin synnyinmaassa Alankomaissa Lust en strijd (”Himo ja taistelu”). Suomalainen nimi viittaa rintamakirjeiden yleiseen otsikkoon, jota Timo K. Mukka käytti pasifistisen romaaninsa nimenä.

Ennen kirjaksi kokoamista albumin piirrokset ilmestyivät enimmäkseen Hara-Kiri-pilalehdessä, kuuluisan Charlie Hebdon edeltäjässä.

”Oli helppoa panna ihmiset äärimmäisiin tilanteisiin, kun heihin löi hakaristit – liiankin helppoa. En tekisi enää niin. Sinänsä albumi on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, kun äärioikeisto nousee kaikkialla. Jos natsitunnukset jättäisi pois, se voisi kertoa nykyajasta.”

Willem on lukenut tutkimuksesta, jossa selvitettiin amerikkalaisten joukkoampujien mielentiloja. Sen mukaan he ovat psykologisesti normaaleja. ”Se on nykypäivän pahuuden arkipäiväisyyttä, josta Hannah Arendt puhui Eichmannin oikeudenkäynnin yhteydessä.”

Willem: Täältä jostakin (Lust en strijd). Zum Teufel 2019. 80 s.

Willem: Täältä jostakin (Lust en strijd). Zum Teufel 2019. 80 s.

Alankomaissa 1941 syntynyt Willem muutti Pariisiin vuonna 1968. Hän on piirtänyt ranskalaisiin lehtiin 50 vuotta, Libérationiin vuodesta 1981.

Yleensä Willem piirtää Libérationille kaksi kuvaa päivässä, jotta toimitus voi valita lievemmän. Kansainvälisesti hänet tunnetaan Charlie Hebdosta, koska vuoden 2015 terrori-isku nosti kaikkea ja kaikkia rienaavan pilalehden koko maailman tietoisuuteen.

Charlie Hebdolla on taloudellisesti vaikeaa, koska turvallisuus on kallista. Joillakuilla sen tekijöistä on yhä ympärivuorokautinen vartiointi, jonka valtio maksaa. Toimituksen vartioinnin lehti joutuu kustantamaan itse. Sillä on salainen osoite ja kaksi turvaovea.”

Willem on asunut jo vuosia saarella Bretagnessa. Hän seuraa maailmaa lehdistä ja radiosta ja käy kerran kuussa Pariisissa tapaamassa ihmisiä. Turvamiehiä hän ei ole huolinut koskaan.

Willem käy Charlie Hebdon toimituksessa useammin kuin Libérationissa.

”Charlien toimituksessa väki kokoontuu puhumaan yhdessä pöydän ääreen, Libéssä kaikki vain tekevät töitä koneidensa ääressä. Terrori-iskun jälkeen jotkut uusista piirtäjistä ovat kehittyneet hyvin, mutta eihän tapetuista vaikka Cabua voi korvata. Minäkin roikun yhä mukana.”

Valinnat
elokuva

Koirat eivät käytä housuja tarjoaa kaikkea paitsi halpoja kompromisseja.

muotoilutärpit

Kokkitähti Kari Aihinen sai oman ruoanvalmistusvälinesarjan.

romaani

Booker-palkittu Testamentit on Margaret Atwoodin toinen Gilead-romaani.

Teatteri

Terhi Panula tekee Ihmisen ääni -monologin poikkeuksellisella intensiteetillä.

romaani

Cristina Sandun Vesileikit on taianomaista tekstiä.

Runotärpit

Ilkka Tahvanaisen Putkista ja virtauksista on Runo-Kaarina-kilpailun voittaja.

Avainsanat
Sisältö