Arvio: Vanha ja uusi journalismi

Journalismin objektiivisuus ja itsenäisyys vaihtuivat 1990-luvulla yleisön palvelemiseen, artikkelikokoelma väittää.

kirjat
Teksti
Pekka Wahlstedt
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Toimittajat ja lehdistö ovat aina toimineet yhteiskunnan ukkosenjohdattimina ja sananvapauden indikaattoreina. Siksi journalistisen vapauden tai sen puuttumisen tutkiminen on tärkeää.

Artikkelikokoelmassa Journalistin vapaus erotetaan perinteinen objektiivisuutta ja itsenäisyyttä vaalinut journalismi uudesta 90-luvulla alkaneesta yleisön palvelemiseen keskittyneestä ja suunnitelmallisesti johdetusta journalismista.

Molemmissa on puolensa. Vanhassa objektiivisuus ja itsenäisyys olivat arvokkaita, mutta ne valjastettiin ajamaan puolueen ja aatteen asiaa. Uusi journalismi tarinoi, kommunikoi ja huomioi lukijoiden ideat eritoten sosiaalisessa mediassa.

Toisaalta talous sanelee ehdot, kun toimittajia irtisanotaan, ja menestymisen paine kasvaa.

Kirjan mukaan journalistinen vapaus tarkoittaa journalistin vapautta. Sitä ei saisi uhrata ulkopuolisille: ei sen enempää aatteelle ja puolueelle kuin taloudelle ja yksilöllekään – silloin journalismin kriitiikin keihäs tavoittaa oikean maalinsa riippumatta siitä, missä maali on.