Rujo, kaunis jalkapallo

Arvio: Damn United on loistava ajankuva 1970-luvun brittifutiksesta.

romaani 15.01.2021 06:00
Tero Alanko

Suulas ja ihailtu Brian Clough (1935–2004) oli kiihkeä työväenpuolueen kannattaja ja yksi Britannian maineikkaimmista jalkapallomanagereista. Hän oli myös alkoholiongelmainen hermokimppu, jonka ura pelaajana oli katkennut vakavaan loukkaantumiseen.

Brian Clough voitti Englannin pääsarjan sekä Derby Countyn että Nottingham Forestin pomona. Hän vei Derbyn Euroopan cupin välieriin ja voitti kyseisen kilpailun kaksi kertaa Nottinghamin kanssa. Kahden menestyksekkään pestin välissä Clough vietti 44 ”tappion ja vihan päivää” aikansa suurjoukkueen Leeds Unitedin ruorissa. Tämä tapahtui syyskesällä 1974.

David Peacen romaani keskittyy Cloughin painajaiseen Leedsissä. Brian Clough vihasi edeltäjäänsä Don Revietä. Ennen kaikkea Clough vihasi ”Likaisen Leedsin” pelitapaa – jatkuvaa nilkoille potkimista, paidasta repimistä ja tuomareiden kanssa riitelyä. Hän rupesi Leedsin manageriksi kostonhimosta. Clough halusi voittaa pelaamalla kaunista ja reilua jalkapalloa.

Kun Damned United ilmestyi vuonna 2006, brittilehti The Timesin kriitikko ylensi sen ”luultavasti parhaaksi urheilusta koskaan kirjoitetuksi romaaniksi”.

Suomentaja Juha Ahokas on tavoittanut kirjan jännitteen, sen hakkaavan rytmin ja Brian Cloughin maanisen kitkeryyden erinomaisesti.

Tosiasioita, huhuja ja kuvitelmaa sotkeva Damned United on myös loistava ajankuva. Pelaajat tupakoivat ja juopottelevat. Seurasiirrot sovitaan hotellien baareissa. Vaihtomiehiä on vain yksi.

Jos Cloughin toimintaan Leedsissä vaikuttivat alkoholi ja impulsiivisuus, eivät muidenkaan managerien, pelaajien ja seurajohtajien luonnekuvaukset mairittele.

Leedsin ja Irlannin maajoukkueen kovaluinen mutta ilmeisen herkkänahkainen keskikenttäpelaaja Johnny Giles vei kirjan kustantajan oikeuteen asti, ja voitti. Kirjaan tehtiin pieniä muutoksia ensimmäisen painoksen jälkeen.

David Peace, Damned United – Tappion ja vihan päivät. Suom. Juha Ahokas. 435 s. Kovasana, 2020.

Valinnat
Arkkitehtuuri

Arvio: Lars Sonckin ja Gustaf Nyströmin rakennusperintöä avataan tuoreissa tietoteoksissa.

romaani

Arvio: Donald E. Westlaken tunnetuin romaanihahmo muistuttaa pulp fictionin juurista

Levytärpit

Paul McCartney teki irtonaisen levyn ilman nostalgiamarinadia.

romaani

Arvio: Hanna Weseliuksen romaanin päähenkilö on mies vailla tahtoa ja päämäärää.

elämäkerta

Arvio: Rob Halfordista tuli ensin hevijumala, sitten homo-ikoni

Sisältö