Seinältä löydetty

Antti Tuurin uutuudessa Arvid Broms piirtyy kaikkine karvoineenkin esiin täyteläisenä.

romaani
Teksti
Markus Ånäs
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Harvinaisen tasalaatuinen kirjailija Antti Tuuri tekee jälleen sen, minkä osaa: heittäytyy unohtumassa olevan tekijämiehen nahkoihin ja puhaltaa pölyt tarinoiden päältä. Ja tällä kertaa niitä riittää, kun katse on tarkentunut Arvid Bromsiin.

Helsingissä syntynyt Broms opiskeli taidemaalariksi Ranskassa Académie de la Grande Chaumièressa ja Colarossissa, minkä jälkeen hän siirtyi Lontooseen Harold Speedin oppilaaksi. Niin Broms itse väitti, eikä Tuurikaan ole halunnut lähteitä tarkistella – tarina ensin, etenkin kun jostain oppia oli tullut: Broms oli etulinjan suomalainen surrealisti.

Tuurin Levoton mieli -kirja keskittyy Bromsin viimeiseen vuosikymmeneen Lappajärvellä. Tuolloin elämänkumppanina oli viides vaimo, Helvi Inkeri. Huikentelevasta menneisyydestä kertovat supatukset kuitenkin saavuttavat seestyvän taidemaalarin: milloin on harrastettu pikkurikoksia ja istuttu vankilassa paatuneiden roistojen kanssa, milloin on tapeltu leuat sijoiltaan naisystävien kanssa.

Juorut saavat lihallisen muodon, kun aviottomaksi lapseksi väitetty Jussi Jurkka saapuu kasvatti-isäänsä tervehtimään.

Levoton mieli rinnastuu Paavo Rintalan Vilho Lammesta kirjoittamaan Jumala on kauneus -kirjaan ja kestää paineen. Tuuri löysi aiheensa kotitalonsa seinältä, sillä tauluja kauppaamassa kiertäneen Bromsin asiakkaisiin lukeutui myös Tuurin maanmittari-isä.

Ehkä aiheen likeisyydestä johtuu, että Tuuri on innostunut poikkeuksellisella tavalla. Broms piirtyy kaikkine karvoineenkin esiin täyteläisenä.

Myös sivuhahmot on luonnosteltu mainiosti, kuten mystinen vaaran vuosien kulissipelaaja Petälä, autokauppiaspariskunta rehevine mesenaattirouvineen, hämäräbisneksiä taiteilijan kanssa tehnyt Algot Niska sekä tainnutuspiikillä Bromsia jahtaava vaimo.