Nobelin valkoinen elefantti

Sanna Nyqvist kaivautuu Nobel-instituution varjopuoliin.

tietokirja
Teksti
Jari Olavi Hiltunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö. 240 s. Tammi, 2019.
Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö. 240 s. Tammi, 2019.

Kirjallisuuden Nobel-palkinto on ollut monelle palkitulle kuin aasialaisen hallitsijan lahjoittama valkoinen elefantti: arvokas lahja, josta on kertynyt valtavasti sekä iloa että murheen aihetta.

Tutkija Sanna Nyqvistin (s. 1977) Räjähdemiehen perintö kattaa paitsi Nobel-palkintojen syntytarinan myös kirjallisuuspalkinnon vaiherikkaan historian sekä kohutapahtumat vuodelta 2018, jolloin palkintoa ei jaettu.

Rahan ja taiteellisen arvostuksen irtikytkentä on johtanut siihen, että kirjallisuuden arvon mittaamiseen tarvitaan muita instrumentteja kuin raha. Palkinnot ovat näkyvä ja suhteellisen pysyvä tapa määritellä kirjallisuuden arvoa.”

Nobel-palkinnon monitasoisuuden avain oli Alfred Nobelin (1833–1896) perinnössä, joka sai rauhassa kehittyä aikapommiksi. Instituutioon pesiytyi aimo annos itseensä käpertymistä, laitostumista ja sovinismia. Näihin varjopuoliin Nyqvist kaivautuu ansiokkaan syvälle.

 

Tiesitkö, että Alfred Nobel ryhtyi itsekin kirjailijaksi? Vanhoilla päivillään hän kirjoitti valmiiksi Nemesis-nimisen näytelmän, joka kertoi surullisen tositarinan renessanssiajan Italiassa eläneestä naisesta. Sukulaisten toimesta teos jäi kuitenkin hyllylle.

Sanna Nyqvist sivuaa monenlaista palkintoon liittyvää, kuten akateemikkoja, juhlapuheita, kieltäytyjiä, palkinnon poliittisuutta, sukupuolinäkökulmia ja Nobel-kirjallisuuden lajeja.

F.  E. Sillanpään pitkä tie vuoden 1939 nobelistiksi avataan perusteellisesti. Osansa saavat myös lukuisat muut suomalaiset kirjailijat Juhani Ahosta Väinö Linnaan ja Bertel Gripenbergiin, jotka saivat odottaa turhaan lokakuista palkitsemista.

Nobel-journalismi jää monesti pintapuoliseksi. Sen vuoksi tämänkaltaiselle syventävälle ja kokoavalle teokselle on ollut selvä sosiaalinen tilaus.