Kirjamyynti piristyi kolmen vuoden jälkeen – näitä Suomi lukee

Kulttuuri 19.9.2012 13:43
Lastenkirjallisuus on pitänyt pintansa, vaikka suosio kävi viime vuonna laskussa. Kuva Jussi Helttunen / Lehtikuva.

”Kirjan asema Suomessa on vakaa, eikä lukeminen ole sosiaalisen median tai viihde-elektroniikan käytöstä huolimatta vähentynyt”, sanoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

Kirjalla on ollut haasteensa, mutta myynti on piristynyt vuoden 2012 aikana oltuaan sitä ennen kolme vuotta lievästi alavireistä.

Jaakkola kertoo, että tutkimusten mukaan paljon kirjoja lukevien suomalaisten lukutottumukset ovat säilyneet ennallaan ilahduttavan hyvin. Lukeminen on kuitenkin polarisoitunut.

”Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimuksen mukaan kirjojen parissa viihtyvät ihmiset lukevat entistä enemmän, mutta niiden joukko, jotka eivät lue lainkaan, on hiukan lisääntynyt”, sanoo Jaakkola. Suomalaisista noin 25 prosenttia ei lue kirjoja.

Mitä luetaan ja miksi?

Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -myyntilistat kertovat, kuinka paljon teosta on kuukauden aikana ostettu. Uusi, ajankohtainen, hyvin markkinoitu teos nousee helposti listan kärkeen.

Kirjakaupan liiton listalla kotimaisen kaunokirjallisuuden ykkösenä elokuussa oli odotetusti Sofi Oksasen romaani Kun kyyhkyset katosivat (Like).  Käännöskirjallisuuden puolella vastaavaan suosioon ylsi Camilla Läckbergin rikosromaani Majakanvartija (Gummerus).

”Skandinaavinen dekkari on ollut vahvoilla ainakin viimeiset 10 vuotta, eikä suosiolle ole näkyvissä loppua”, sanoo Jaakkola. Suosion syynä lienee se, että pohjoismainen maisema ja henkilöhahmot ovat sopivasti tuttuja.

Mutta mikä vaikuttaa myyntiin?

”Arvostelut, mainonta ja media. Lisääntyvässä määrin myös sosiaalinen media, jolla saadaan nuoria houkutelluksi kirjojen pariin”, kertoo Jaakkola.

Pelkkä myynti ei kuitenkaan riitä mittaamaan kirjan suosiota, sillä kirjoja myös lainataan paljon. Helsingin kaupungin kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara sanoo, että uutuudet näkyvät myös kirjastojen lainauksina ja varausjonoina.

Soininvaaran mukaan kirjan elinkaari on kirjastoissa pidempi, sillä lukijat saavat helpommin käsiinsä myös vanhempia ja vähälevikkisempiä teoksia.

Tieto kirjasta leviää somessa

Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho muistuttaa, että perinteinen suusta suuhun -menetelmä sekä kirjakauppiaiden suositukset toimivat yhä.

”Kirjat kustannetaan yleensä aina riskillä. Vain tunnetuimmat nimet, jos nekään, takaavat varmat myyntiluvut”, kertoo Laiho.

Harry Potter tähditti tien fantasiakirjallisuuden nousuun. Sitten tulivat vampyyritarinat, Twilight-sarja. Nyt on menossa Nälkäpeli-buumi. Lastenkirjallisuuskin on pitänyt pintansa, vaikka suosio kävi viime vuonna laskussa, Jaakkola sanoo.

”Blogien välityksellä ja keskustelupalstoilla tieto kirjasta ja sen tekijästä leviää nopeasti. Kirjoista keskustellaan, niitä arvioidaan ja suositellaan, mikä helpottaa lukijoiden kirjavalintoja”, tarkentaa markkinointipäällikkö Marianne Kankaanpää Suomalaisesta Kirjakaupasta sosiaalisen median roolia.

Käännöskirjallisuus ei ole globalisaation, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen myötä lisääntynyt. Jaakkola kertoo, että kotimaista kaunokirjallisuutta luetaan jatkuvasti paljon, eivätkä läheskään kaikki maailmankirjallisuuden tunnetut nimet menesty Suomessa.

”Alkukielillä lukeminen on kuitenkin selvästi lisääntynyt”, sanoo Jaakkola.

E-kirja puolestaan menestyy heikosti: myynti on alle prosentin luokkaa. Jaakkolan mukaan kyse voi olla irtiotosta: ”Kirja on tärkeä myös esineenä. Sitä kaivataan työpäivän ja läppärin jälkeen.”

Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho uskoo e-kirjan nousuun. Vuonna 2010 e-kirjoja ei vielä ollut, mutta 2012 uusia nimikkeitä oli peräti 1300. Suomessa on tällä hetkellä 300 000 tablettitietokonetta, määrä on tuplaantunut vuodessa.

E-kirjan myynti kasvaa hiljalleen. ”Vuonna 2020 se voi olla 15 prosentin luokkaa”, sanoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

Kirjan juhlaa

Finlandia-palkinnot nostavat kirjallisuuden puheenaiheeksi aina kerran vuodessa. Sakari Laihon mukaan kuitenkin ainoastaan kaunokirjallisuuden Finlandialla on suora yhteys myynnin lisääntymiseen. Tieto-Finlandiassa aihepiiri rajaa kiinnostuneiden joukkoa ja Finlandia Juniorissa kohderyhmänä ovat eri-ikäiset lukijat.

Finlandia-palkinnot kuitenkin herättävät kirjallisen kulttuurin esiin ja lisäävät myyntiä välillisesti.

Kirja-alalla odotetaan kovasti Euroopan suurinta kulttuuritapahtumaa, Frankfurtin kirjamessuja, jossa Suomi on teemamaana vuonna 2014.

Silloin juhlitaan.

Suomen Kuvalehteä julkaisee Otavamedia, joka on Otava-konsernin tytäryhtiö. Otava-konserni osti Suomalaisen Kirjakaupan vuonna 2011.